 |
| Lappi | |
| Salla | |
| Suoltijoen pirtti | 201510 |
| Kiinteistötunnus: | 732-893-10-1; |
| Kylä tai kaupunginosa: | Naruskan kylä |
| Osoite: | Naruskan kylä 98900 Salla |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Maa- ja metsätalous |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Sallan Suoltijoen pirtti on vuonna 1954 rakennettu savottakeskus. Sen käyttö alkuperäisessä tarkoituksessa päättyi 1970-luvun vaihteessa. Savottakeskus käsittää kaksikerroksisen majoitusrakennuksen, jossa on ollut tilat noin 200 metsurille, ja 1 ½ -kerroksisen ruokalarakennuksen, jossa muonittajat asuivat. Pihapiirissä olevassa rakennuksessa toimi viidentoista vuoden ajan savottahuoltoa tukenut vähittäiskauppa, ja kaupanhoitaja asui samassa rakennuksessa.
Suoltijoen pirtti edustaa suurten savotoiden viimeistä vaihetta ennen vähäisemmällä miehistöllä hoidettuja konesavottoja. Kookkaat rakennukset muodostavat maisemallisesti vaikuttavan kokonaisuuden Suoltijoen rannalla. Pirtti on ainoa säilynyt tyyppinsä edustaja maassamme. Suoltijoen pirtti kuuluu Lapin uitto- ja savottatukikohdat -nimiseen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY-kohde). |
| Luonti: 31.10.2008 Viimeisin muutos: 17.1.2014 |
| Historia |
| Historia |
| Sallassa valtion maalla (Metsähallitus) sijaitseva Suoltijoen pirtin nimellä tunnettu metsätyökeskus rakennettiin vuonna 1954 suurimittaisten hakkuiden ja uittojen tukikohdaksi rakennusmestari A. Koskenniemen laatimien piirustusten mukaisesti. Nykyisellään siihen sisältyvät miehistörakennus, yhdistetty ruokala-toimihenkilörakennus, kauppa, kellarisauna ja käymälä.
Kaksikerroksisessa lautarakenteisessa miehistörakennuksessa (pohja-ala 25 x 15 m) oli majoitustilaa peräti 192 metsurille. Kummassakin kerroksessa on päädystä toiseen kulkeva keskikäytävä, jonka varrelle on sijoitettu neljä makuusalia (kukin 24 miehelle) ja vaatteiden kuivaushuone. Makuusalien kolmiruutuiset ja porraskäytävien kaksiruutuiset ikkunat on sijoitettu symmetrisesti akseliin, joten rakennus tekee niidenkin puolesta sopusuhtaisen vaikutuksen. Maalaamattomassa peiterimaseinäisessä rakennuksessa on huopakatto. Sisäänkulku rakennukseen on sekä keskeltä julkisivua että päädystä. Viimeksi mainittua käytettiin ruokalaan mentäessä. Kulmittain miehistörakennukseen sijaitsee niin ikään lautarakenteinen ja maalaamaton puolitoistakerroksinen rakennus (23 x 10 m). Sen alakerta sisältää tilavan ruokasalin, keittiön, ruokavarasto-huoneen ja kokkien asuinhuoneen. Viimeksi mainitussa oli tilat viidelle muonittajalle. Rakennuksen yläkerta muodosti ns. terävänpään. Siihen kuului makuualkovilla varustettu konttorihuone, keittiö, ruokailuhuone, emäntien (2 kpl) huone, vierashuone ja kuukausimiesten (6 kpl) asunto. Alakerran ikkunat ovat kolmiruutuiset, yläkerran eli ullakon kattoon tehtyjen ikkunakomerojen ikkunat kaksiruutuiset. Rakennuksessa on miehistöovi julkisivulla ja kokkien ovi päädyssä. Viistosti ruokalarakennusta vastapäätä sijaitsee entinen kaupparakennus, jonka toisessa päädyssä oli kaupanpitäjän asunto. Nykyisin kaupan varastohuonetta käytetään liiterinä, asuntoa majoitustilana. Entinen maakellari on kunnostettu saunaksi ja metsätyövaiheen aikaisista rakennuksista on pihapiiristä purettu talli päärakennuksen takaa, varastorakennus etupihan rinteen puolelta ja suuri miehistökäymälä jokitörmästä. Nykyinen rakennuskanta muodostaa silti vaikuttavan miljöökokonaisuuden. Tässä suh-teessa sitä voidaan verratta Kemijokivarteen näkyville paikoille pystytettyihin, mutta sittemmin purettuihin kookkaisiin kaksikerroksisiin uittopirtteihin. Rakennukset omistaa yleishyödyllinen yhdistys Suoltioiva ry, joka on pitänyt ne tyydyttävässä kunnossa. 1970-luvulla suoritetun keskuslämmitysjärjestelmän muutoksen miehistörakennukselle aiheuttamat vauriot ovat pienehköt ja korjattavissa. Pihapiirin rakennusten nykyinen käyttö tilapäisinä joukkomajoitustiloina vastaa hyvin rakennusten alkuperästä käyttöä ja on siten luontevaa. Kohteen kulttuurihistoriallinen arvo on valtakunnallisellakin mittapuulla arvioiden merkittävä. Se kuuluu suurten lihasvoimaisten savotoiden viimeiseen vaiheeseen, jota seurasivat huomattavasti vähäisemmällä miehistöllä hoidetut konesavotat parakkiasumuksineen. Suoltijoen pirtti on ainoa säilynyt tyyppinsä edustaja maassamme. Kohteen kulttuurihistoriallista arvoa lisää oleellisesti se, että kiinteä sisustus on jokseenkin alkuperäisessä asussaan ja että irtaimistostakin (sängyt, kaapit, pöydät, penkit, ruokalan astiavaunut jne.) on merkittävä osa jäljellä. Irtaimistosta on mahdollista koota tupiin yhtenäisiä, rakennuksen käytön eri vaiheisiin liittyviä sisustuskokonaisuuksia (MV:n lausunto 19.12.1994) |
| Luonti: 20.10.2010 Viimeisin muutos: 20.10.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 5.12.1997 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Päätöksen perustelut
Asiassa saadun selvityksen perusteella Sallan kunnan Naruskan kylässä sijaitsevan Suoltijoen pirtti -savottakeskuksen miehistörakennusta, ruokalarakennusta ja entistä kaupparakennustas on pidettävä kulttuurihistoriallisen merkityksensä vuoksi sellaisena kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojeltavana rakennuksena, jota rakennussuojelulaissa tarkoitetaan. SUOJELUPÄÄTÖKSEN SUOJELUMÄÄRÄYKSET 1. Suojelu koskee miehistörakennusta, ruokalarakennusta ja entistä kaupparakennusta. 2. Suojelu koskee rakennusten ulkoasua sekä alkuperäiseksi katsottavaa kiinteää sisustusta. 3. Rakennuksissa voidaan tehdä säilymimsen vuoksi välttämättömiä korjauksia, joilla ei saa muuttaa rakennusten ominaisleimaa. 4. Rakennuksia ja niihin välittömästi liittyvää ympäristöä on käytettävä ja hoidettava siten, että kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. 5. Museovirasto voi antaa suojelumääräysten soveltamisesta tarkempia määräyksiä ja myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.10.2010 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Entinen kaupparakennus |
|
||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 5.12.1997 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.1.2014 | |
| Miehistörakennus |
|
||||||||||||||||
| Historia |
| Pannuhuoneen purku kellarissa ja kaivannon täyttö soralla, kts Olli Cavénin toimenpideohje, lausunto046/600/2004 |
| Luonti: 20.10.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 5.12.1997 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.1.2014 | |
| Ruokalarakennus |
|
||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 5.12.1997 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.1.2014 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Suoltijoen kämppä