 |
| Pohjanmaa | |
| Uusikaarlepyy | |
| Anders Svedbergin koulu | 201529 |
| Kiinteistötunnus: | 893-417-16-46; |
| Kylä tai kaupunginosa: | Munsala |
| Osoite: | Storsved 66950 Munsala |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Opetus ja koulutus |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1862-1862 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Anders Svedbergin 1862 perustama ja valtion varoin rakennettu yksityinen kansakoulu Munsalan Storsvedin kylässä oli Suomen ensimmäinen ruotsinkielinen kansakoulu. Koululla oli pitkään keskeinen rooli ruotsinkielisen Pohjanmaan kansanopetuksessa; oppilaita tuli koko ruotsinkielisen Pohjanmaan alueelta. Alkuaikoina Svedbergin koulussa koulutettiin myös kylä- ja pyhäkouluopettajia.
Lääninarkkitehti C.A. Setterbergin suunnittelema koulurakennus on ulkoa säilyttänyt 1800-luvun lopun ulkoasunsa. Koulutalon huonejako on säilynyt lähes alkuperäisenä, ja vuonna 1976 koulumuseoksi sisustetutuissa huoneissa on säilynyt alkuperäistä kiinteää sisustusta sekä koulussa käytettyä irtaimistoa. Pihapiirin 1800-luvun lopun rakennuksista ovat säilyneet sauna ja aitta. |
| Luonti: 31.10.2011 Viimeisin muutos: 5.3.2018 |
| Historia |
| Nykynimi: Finlands svenska skolmuseum |
| Käyttöaika: 1977 - |
| Aikaisempi nimi: Storsved skola |
| Käyttöaika: 1862 - |
| Nykynimi: Suomenruotsalainen koulumuseo |
| Käyttöaika: 1976- |
| Historia |
| Anders Svedberg (1832-1889) syntyi Munsalan Storsvedin kylässä, jossa hänen isänsä piti kestikievaria. Opittuaan lukemaan ja kirjoittamaan hän avusti isäänsä huutokauppa- ja perunkirjapöytäkirjojen kirjoittamisessa; 20-vuotiaana hän pääsi kihlakunnantuomarin puhtaaksikirjoittajaksi.
Koulu- ja kunnallismies Anders Svedberg osallistui ahkerasti julkiseen keskusteluun mm. kirjoittamalla juttuja eri lehtiin ja julkaisemalla omia lehtiä. Hän myös kirjoitti useita oppikirjoja. Svedberg edusti Uudenkaarlepyyn tuomiokuntaa vuoden 1877 valtiopäivillä ja vuodesta 1885 kuolemaansa saakka Närpiön tuomiokuntaa. Svedberg hoiti 1850-luvulla seurakunnan kiertokoulun opettajan tehtävää. Pitäjänkokous ei suostunut perustamaan kiinteää koulua, joten Anders Svedberg erosi kiertokoulun opettajan tehtävästä ja ryhtyi suunnittelemaan oman koulun perustamista. Hän kävi 1860 Helsingissä esittelemässä suunnitelmiaan mm. Topeliukselle, Cygnaeukselle ja Waernebergille. Saatuaan näiden siunauksen koulusuunnitelmilleen, Svedberg haki keisarilta lupaa perustaa yksityinen kiinteä kansakoulu Munsalan Storsvediin, sekä varjoja koulurakennuksen rakentamiseen. Myönteinen päätös tuli alkuvuodesta 1862. Vaasan lääninarkkitehti C A Setterberg sai tehtäväkseen suunnitella koulurakennuksen. Kaksikerroksisen hirsisen rakennuksen molemmissa kerroksissa on periaatteessa sama huonejako. Pohjakerroksessa on pohjoispäädyssä yksi iso luokkahuone, sekä eteläpäädyssä opettajan asunto, käsittäen keittiön, kamarin, työhuoneen ja salin. Alussa toinen kerros toimi oppilasasuntolana. Uusi koulu aloitti toimintansa 3. marraskuuta 1862. Koulun suosio ylitti odotukset ja tilat kävivät heti ahtaaksi; 1865 toisen kerroksen pohjoispääty muutettiin luokkahuoneeksi purkamalla väliseiniä. Svedbergin koululla oli 1862 kaksi päätavoitetta: a)toimia kansakouluna ja b)kylä- ja pyhäkouluopettajien kouluttaminen. Koulua kävi vuosina 1862-74 yhteensä 810 oppilasta, heistä 70 valmistui kyläopettajiksi ja 23 valmistui kansakouluopettajiksi Uudenkaarlepyyn miesseminaarista (perust. 1873). Svedbergin opetussuunnitelma vastasi tulevan kansakoululaitoksen opetussuunnitelmaa, lisäksi hän opetti algebraa ja maataloutta. Koulun kirjasto oli maan suurimpia koulukirjastoja. Valtio omisti koulurakennuksen vuoteen 1885; Svedberg yksin vastasi sen toiminta-ja ylläpitokustannuksista. Koulurakennus luovutettiin Svedbergin omistukseen ja se vuorattiin ulkoa 1886 valtion varoin. Pihan puolella oleva aumakattoinen kuisti rakennettiin vasta 1890-luvulla. Koulun pihassa oli suuri määrä piharakennuksia, mm pieni tuparakennus, leivin- ja pesutupa, sauna, vilja-aitta, talli, navetta ja liiteri. Suurin osa piharakennuksista purettiin 1960-luvulla, mm. koulurakennusta vastapäätä seissyt porttirakennus jossa talli ja aitta, sekä navetta. Pihapiirin pohjoislaidalle rakennettiin 1950-luvulla aumakattoinen ulkohuone- ja autotallirakennus, joka yhä on jäljellä. Svedbergin kuoltua yksityinen koulu siirtyi kuolinpesän omistukseen. Svedbergin koulurakennus tontteineen myytiin 1894 Storsvedin koulupiirille. Munsalan kunta lunasti koulun 1930-luvulla ja rakennus toimi kansakouluna aina lukuvuoteen 1961-62, ja oli vielä koulukäytössä vuoteen 1970. Munsalan kunta lahjoitti rakennuksen Munsala Hembygdsförening rf:lle kylätaloksi. Finlands svenska skolmuseum rf. perustettiin 1976 ja Svedbergin entiseen koulurakennukseen avattiin koulumuseo, jonka näyttelyt kertovat ruotsinkielisen kansakoululaitoksen kehityksestä Suomessa. |
| Luonti: 31.10.2011 Viimeisin muutos: 2.11.2011 |
| Lähteet |
| Bertel Nyholm: Den svedbergska skolan. 1987. |
| Luonti: 18.10.2011 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.12.1997 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: 1. Skyddet gäller skolhusets yttre och den ursprungliga fasta inredningen. För bodens och bastubyggnadens del gäller skyddet exteriören.
2. Ändringar som anses nödvändiga skall tjäna byggnadens bevarande elller till sin karaktär vara återställande. 3. Byggnaderna med tillhörande gårdsområde skall vårdas och användas så att det kulturhistoriska och landskapsmässiga värdet består. 4. Museiverket har rätt att utfärda närmare anvisningar om tillämpningen av skyddsbestämmelserna samt medge smärre avvikelser från dem. 5. Vid överlåtelse av objekt som förklarats skyddat skall överlåtaren enligt 15 § byggnaddslagen genom ett omnämnande i överlåtelsehandlingen eller annars bevisligen underrätta mottagaren om skyddsbestämmelserna. 6. Miljöcentralen skall underrättas om överlåtelse av skyddsobjektet. 7. Ifall byggnaden skadas eller förstörs, skall ägaren enligt 21 § byggnadsskyddslagen utan dröjsmål anmäla detta till miljöcentralen. --- 1. Suojelu koskee koulurakennuksen ulkoasua ja alkuperäistä kiinteää sisustusta. Aitan ja saunarakennuksen osalta suojelu koskee ulkoasua. 2. Välttämättömien muutosten tulee palvella rakennusten säilymistä ja olla luonteeltaan ennallistavia. 3. Rakennuksia ja niihin liittyvää piha-aluetta on hoidettava ja käytettävä siten, että niiden kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen arvo säilyy. 4. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta ja myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. 5. Luovuttaessaan suojeltavaksi määrätyn rakennuksen on luovuttajan rakennussuojelulain 15 § mukaisesti luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle suojelumääräyksistä. 6. Suojelukohteen luovuttamisesta toiselle on ilmoitettava ympäristökeskukselle. 7. Rakennuksen vahingoittumisesta tai tuhoutumisesta on omistajan rakennussuojelulain 21 § mukaisesti viipymättä ilmoitettava ympäristökeskukselle. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.1.2014 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Aitta |
|
||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.12.1997 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.1.2014 | |
| Koulurakennus |
|
||||||||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.12.1997 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.1.2014 | |
| Sauna |
|
||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.12.1997 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.1.2014 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |