 |
| Keski-Suomi | |
| Jyväskylä | |
| Säynätsalon kunnantalo | 201846 |
| Kiinteistötunnus: | 179-405-6-54; |
| Kylä tai kaupunginosa: | Muurame |
| Osoite: | Parviaisentie 9, 40900 Säynätsalo |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Hallinto |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Alvar Aallon suunnittelema 1952 valmistunut Säynätsalon kunnantalo ilmentää eurooppalaisen kunnallisen hallintotradition rakennustaiteellisia pyrkimyksiä pienen teollisuusyhdyskunnan mittakaavassa. Rakennus on Aallon merkittävimpiä töitä, ja sillä on kansainvälisesti tunnustettu asema modernin arkkitehtuurin historian monumenttina.
Rakennuksessa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla julkisen rakennuksen monumentaalisuus sekä inhimillinen lämpö ja kodikkuus. Kunnantalo on kokonaistaideteos, jonka kaikki keskeiset arkkitehtuuriteemat, tilaratkaisut, materiaalinkäyttö ja yksityiskohdat tukevat tätä vuoropuhelua. Rakennus kuvastaa kunnallishallinnon laajenemista sotien jälkeen. Säynätsalon kunnantalo on korkeatasoinen sekä arkkitehtuuriltaan että toteutukseltaan. Istuntosalin ja muiden julkisten tilojen kiinteät kalusteet ja myös osa talon muusta kalustuksesta on erikseen sinne suunniteltua. Kunnantalon ulkoasu on lähes täysin säilynyt alkuperäisessä asussaan ja sama koskee tärkeimmiltä osin myös sisätiloja. Säynätsalon kunnantalo kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. |
| Luonti: 15.11.2011 Viimeisin muutos: 21.1.2014 |
| Historia |
| Historia |
| Säynätsalon kunnantalon arkkitehtisuunnittelusta järjestettiin kutsukilpailun vuonna 1949. Arkkitehti Alvar Aalto sijoitti rakennuksen osaksi Säynätsalon kunnalle laatimansa asemakaavan keskusta. Muita suunnitelmaan sisältyneitä rakennuksia ei toteutettu.
Rakentaminen käynnistyi 1950 ja talo vihittiin käyttöön elokuussa vuonna 1952. Ote Museoviraston lausunnosta: "Alvar Aallon suunnittelema 1952 valmistunut Säynätsalon kunnantalo ilmentää eurooppalaisen kunnallisen hallintotradition rakennustaiteellisia pyrkimyksiä pienen teollisuusyhdyskunnan mittakaavassa. Rakennuksen arkkitehtoninen kokonaisuus on sommiteltu keskuspihan ympärille. Tilat käsittävät valtuuston istuntosalin, kunnantoimiston auloineen, kunnanhallituksen kokoushuoneen sekä eteläsivulla kirjaston. Rakennuksessa on lisäksi asumis- ja aputiloja. Istuntosalin ja muiden julkisten tilojen kiinteät kalusteet ja myös osa talon muusta kalustuksesta on erikseen sinne suunniteltuja. Kunnantalon ulkoasu on lähes täysin säilynyt alkuperäisessä asussaan ja sama koskee tärkeimmiltä osin myös sisätiloja. Museovirasto on katsonut, että Säynätsalon kunnantalo on suunnittelijansa tärkeimpiä töitä ja sillä on kansainvälisesti tunnustettu asema aikakautemme arkkitehtuurihistoriaan kuuluvana monumenttina." Säynätsalon kunnantalo peruskorjattiin vuonna 1997. |
| Luonti: 12.3.2010 Viimeisin muutos: 21.1.2014 |
| Lähteet |
| Piirustuksia Alvar Aalto-museossa. |
| Luonti: 12.3.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 8.6.1995 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriö vahvistaa Keski-Suomen lääninhallituksen alistaman suojelupäätöksen.
Suojelu koskisi talon julkisivua, lähiympäristöä ja osaa sisätiloista eli valtuustosalia, kokoustila 1:tä, käytävää, keskustoimistoa neuvontatila mukaan lukien ja sisäpihaa. --- Koska Säynätsalon kunnantalolla ja siihen liittyvällä pihapiirillä on huomattavaa valtakunnallista merkitystä ja koska suojelun kohteena on myös sellaisia sisätiloja, joiden suojelu kaavalla ei ole mahdollista, rakennussuojelulain mukaiselle suojelulle on olemamassa erityisiä syitä. (Päätökseen ei liittynyt karttaa eikä arkkitehtuuripiirustusta.) SUOJELUMÄÄRÄYKSET 1. Suojelu koskee rakennusta kokonaisuudessaan, siihen liittyvää piha-aluetta ja tontin alkuperäisiä maastorakenteita. 2. Rakennuksen ulkopuoli on pidettävä kunnossa ja tarvittaessa korjattava niin, että sen nykyinen arkkitehtoninen asu säilyy. 3. Istuntosali siihen liittyvine portaikkoineen sekä ensimmäisen kerroksen muut julkiset tilat (sisääntulohalli, hallituksen kokoustila ja käytävä sekä näihin verrattava sisäpiha) ja niiden kiinteä sisustus on säilytettävä autenttisessa asussaan. 4. Kaikissa tilojen korjauksissa on tavoitteena pidettävä niiden alkuperäisen asun säilyttämistä. Teknisen laitteiston (LVI, sähkö) tarpeellinen uusiminen ja täydentäminen ei saa vaarantaa alkuperäisten rakenteiden säilymistä. 5. Tavanomaisia huoltokorjauksia lukuunottamatta on kaikkiin sellaisiin korjaustöihin, jotka kohdistuvat rakennuksen suojeltuihin osiin haettava Museoviraston suostumus. 6. Rakennusta on käytettävä sen kulttuurihistoriallisen arvon edellyttämällä tavalla ja etusijalla on tällöin pidettävä toimintaa, joka mahdollisimman hyvin vastaa sen alkuperäistä tarkoitusta. 7. Kunnantalon hoitoa ja korjauksia koskevissa ratkaisuissa tulee käyttää hyväksi myös Jyväskylän Alvar Aalto-museon asiantuntemusta. 8. Museovirastolla on oikeus antaa suojelumääräysten soveltamisesta tarkempia määräyksiä ja myöntää vähäisiä poikkeuksia näistä määräyksistä. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.3.2010 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Kunnantalo |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Alvar Aallon ehdotus "Curia" voitti Säynätsalon kunnantalosta vuonna 1949 järjestetyn kutsukilpailun. Rakentaminen käynnistyi 1950, ja talo vihittiin käyttöön elokuussa vuonna 1952. Rakennuksen arkkitehtoninen kokonaisuus on sommiteltu keskuspihan ympärille. Tilat käsittävät valtuuston istuntosalin, kunnantoimiston auloineen, kunnanhallituksen kokoushuoneen sekä eteläsivulla kirjaston. Rakennuksessa on lisäksi asuntoja.
Rinteeseen sijoitetun rakennuksen pihataso on korotettu ympäröivästä maantasosta siten, että syntyy vaikutelma kukkulalle rakennetusta talosta tai rakennusryhmästä, joita valtuustosalin tornimainen huippu hallitsee. Pihalle noustaan graniittiportaita pääsisäänkäynnille tai ruohoportaita, joilta katsottuna pihanäkymän päätteenä kohoaa valtuustosali. Säynätsalon kunnantalo on ensimmäisiä Aallon 1950-luvun arkkitehtuuria leimanneista punatiilirakennuksista. Tiili on vallitseva materiaali. Sitä on käytetty rakenteissa, puhtaaksimuuratuissa julkisivupinnoissa ja sisätiloissa, joissa sillä on erityisesti korostettu valtuustosalia ja kulkua sinne. Muuraustavoilla on myös korostettu tilojen hierarkiaa. Valtuustosalia on luonnehdittu tiileen koverretuksi tilaksi, jota kruunaa kaksi Aallon ”perhosiksi” nimittämää puista viuhkamaista kattotuolia. Toimistohuoneet avautuvat sisäpihaa kiertävälle käytävälle, josta avautuu näkymiä keskuspihalle. Rakennuksen julkisten tilojen kiinteä kalustus ja myös osa muusta kalustuksesta on erikseen niihin suunniteltua. Erityisiä yksityiskohtia ovat ovien vetimet nahkapunoksineen. Keskuspihan vesialtaan äärellä on Väinö Aaltosen pronssiveistos Tanssijatar (1928). Kunnantalo on toimii nykyisin (2011) Jyväskylän kaupungin Säynätsalon aluetoimistona. |
| Luonti: 15.9.2011 |
| Historia |
| Säynätsalon kunnantalo on toteutettu 1949 pidetyn kutsukilpailun pohjalta. Aalto sijoitti rakennuksen osaksi Säynätsalon kunnalle laatimaansa asemakaavan keskusta, mutta muita suunnitelmaan sisältyneitä rakennuksia ei toteutettu.
Rakentaminen käynnistyi 1950, ja talo vihittiin käyttöön elokuussa vuonna 1952. Ote Museoviraston lausunnosta: "Alvar Aallon suunnittelma 1952 valmistunut Säynätsalon kunnantalo ilmentää eurooppalaisen kunnallisen hallintotradition rakennustaiteellisia pyrkimyksiä pienen teollisuusyhdyskunnan mittakaavassa. Rakennuksen arkkitehtoninen kokonaisuus on sommiteltu keskuspihan ympärille. Tilat käsittävät valtuuston istuntosalin, kunnantoimiston auloineen, kunnnanhallituksen kokoushuoneen sekä eteläsivulla kirjaston. Rakennuksessa on lisäksi asumis- ja aputiloja. Istuntosalin ja muiden julkisten tilojen kiinteät kalusteet ja myös osa talon muusta kalustuksesta on erikseen sinne suunniteltuja. Kunnantalon ulkoasu on lähes täysin säilynyt alkuperäisessä asussaan ja sama koskee tärkeimmiltä osin myös sisätiloja. Museovirasto on katsonut, että Säynätsalon kunnantalo on suunnittelijansa tärkeimpiä töitä ja sillä on kansainvälisesti tunnustettu asema aikakautemme arkkitehtuurihistoriaan kuuluvana monumenttina." Jyväskylän kaupungin tilapalvelun tärkein peruskorjauskohde 1997 oli Säynätsalon kunnantalon peruskorjauksen 1. ja 2. vaihe. |
| Luonti: 17.7.2012 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 8.6.1995 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/18/05.01.02/2018 JYVÄSKYLÄ, Säynätsalon kunnantalon muutos- ja korjaustyöt