Juutalaisia tiedetään muuttaneen Suomeen jo 1700-luvun lopulla, mutta varsinainen pysyvä juutalaisasutus syntyi autonomian aikana, 1800-luvun puolivälissä, kun Suomessa palvelleet tsaarin armeijan juutalaiset sotilaat saivat luvan asettua maahan asumaan.
Helsingin juutalaisen seurakunnan synagoga rakennettiin Helsingin kaupungin Malminkadulta 1900 luovuttamalle tontille. Synagogan rakennustoimikunta teki varainkeräysmatkoja Pietariin, Tukholmaan, Göteborgiin, Kööpenhaminaan, Berliiniin, Hampuriin ja Lontooseen. Synagogan suunnitteli Jac. Ahrenberg, joka tuolloin toimi myös yleisten rakennusten ylihallituksen yliarkkitehtina.
Synagogan sisäänkäynnin paikkaa ja ensimmäisen kerroksen tiloja muutettiin, kun tontille rakennettiin Irma ja Matti Aaltosen suunnittelema, 1961 valmistunut seurakuntakeskus- ja koulurakennus. |
Rachel Wischnitzer, The Architecture of the European Synagogues. Philadelphia 1964.
Taimi Torvinen. Kadimah. Suomen juutalaisten historia. Helsinki 1989.
Jouni Turtiainen (toim.), Ikkuna juutalaisuuteen: historia, usko, kulttuuri. Helsinki 1995.
Dan Kantor, Mindele London-Zweig ja Simo Muir (toim.), LeChaim! Kuvia Suomen juutalaisten historiasta. Helsingin juutalainen seurakunta 2006. |