 |
| Varsinais-Suomi | |
| Kemiönsaari | |
| Bengtskärin majakka | 202325 |
| Kiinteistötunnus: | 322-508-876-1; |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Merenkulku |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Bengtskärin matala kallioluoto sijaitsee avomerellä noin 20 kilometriä Hiittisistä etelään. Paljaalla kallioluodolla sijaitseva majakka on hallitseva maisemaelementti ja sen historiallinen funktio on ilmiselvä. Luodolla kiteytyvät miehitetyille majakoille tunnusomaiset piirteet, kuten merellisyys, eristyneisyys, sekä karu ja rajallinen ympäristö.
Pohjoismaiden korkein majakkarakennus muodostuu majakkatornista ja sen yhteyteen rakennetusta asuinsiivestä. Torni kohoaa 51 metriä merenpinnan yläpuolelle. Samanlaiseen rakennustyyliin perustuvia majakoita on myös Porkkalan Kallbådassa ja Ahvenanmaan Märketissä. Rakennuksena Bengtskär on kuitekin ainutlaatuinen. Majakan sisäseinät on muurattu tiilestä ja julkisivut graniitista. Arkkitehtuuriltaan se edustaa kansallisromantiikkaa. Majakka on historiallisessa asussaan ja hyvin säilynyt. Myös tilajako on alkuperäinen, mutta interiöörit ovat automatisoinnin jälkeen muuttuneet. Linssistö ja osa kaasuvaloon liittyneestä tekniikasta on paikoillaan. Majakan vieressä on alkuperäiseen rakennuskantaan kuulunut kivinen pesutuparakennus. Majakan keskeinen sijainti tärkeällä laivaväylällä teki siitä osan 1900-luvun sotien näyttämöä. Talvisodan aikaan majakkaa pommitettiin kuitenkin ilman suurempia vaurioita. Jatkosodan aikaan neuvostojoukot yrittivät vallata saaren, mutta hyökkäys torjuttiin. 1990-luvulta lähtien Bengtskäriä on kehitetty kulttuurimatkailukohteena. Bengtskärin majakka on merenkulun tärkeimpiä rakennusperintökohteita ja siihen liittyy huomattavia arkkitehtonisia arvoja. Se on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.8.2018 |
| Historia |
| Historia |
| Valomajakka ja sumumerkinantoasema rakennettiin 1906-1907 täyttämään majakkaverkon aukkoa Utön ja Hangon välillä. Rakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksessa Florentin Granholm 1906. Asuntosiipi rakennettiin majakan yhteyteen. Majakan sisäseinät rakennettiin tiilestä ja sen julkisivut Bengtskärin luodolta louhitusta graniitista. Majakka vaurioitui saksalaisten sotalaivojen tulituksessa 1914. Majakkarakennuksessa asui enimmillään yli 30 henkeä ja rakennuksessa oli jopa huone koulua varten. 1992 majakka siirtyi Turun yliopiston hallintaan ja 2000 Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| Luonti: 19.7.2012 |
| Lähteet |
| Seppo Laurell, Suomen majakat. Nemo. Merenkulkulaitos 1999.
Paula Wilson, Bengtskär. Majakka, koti ja taistelutanner. Schildts 2001. Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009. https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/merivaylien-rakennusperinto.pdf Seppo Laurell, Valo merellä - Ljuset till havs. Suomen majakat 1753-1906. Finlands fyrar. John Nurmisen Säätiö. John Nurminens Stiftelse. Porvoo 2009. Altti Holmroos. Majakat. Kutsuvimmat majakkasaaret. Bookwell Oy. Porvoo 2017 |
| Luonti: 20.9.2010 Viimeisin muutos: 21.8.2018 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 20.1.2021 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriön päätös VN/1798/2019:
Ympäristöministeriö vahvistaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksen 10.1.2019, VARELY/2070/2015. Samalla ympäristöministeriö vahvistaa suojelumääräykset, joista määräykseen 1 on tehty tekninen korjaus seuraavasti: 1. Majakkaa ja saunaa ei saa purkaa. Majakkaluotoa rakennuksineen, rakenteineen ja ympäristöineen tulee hoitaa ja käyttää niin, että kokonaisuuden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua luodon rakennuskannan, historian, alkuperäistoteutuksen, muutosvaiheiden ja säilyneisyyden hyvään tuntemukseen. 2. Majakan ja saunan ulkoasu, kiinteä sisustus ja rakennusrunko sekä siihen kuuluvat alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusosat, yksityiskohdat ja materiaalit tulee säilyttää. 3. Majakan ja saunan sisätilojen alkuperäiset huonetilat ja tilajako sekä kiinteä sisustus ja majakan käytön historiaan liittyvät laitteet on säilytettävä. Sisätiloissa voidaan tehdä rakennuksen matkailutoimintaa tukevia, tilojen ominaispiirteisiin soveltuvia muutoksia. 4. Majakan ja saunan rakennusosia tulee korjata ja tarvittaessa uusia siten, että rakenteet, materiaalit ja työtavat vastaavat säilynyttä alkuperäistoteutusta tai ovat muuten rakennuksen ominaispiirteisiin sopivia. 5. Muutoksissa ja rakentamis- ja korjaustöissä on asiantuntijana kuultava Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 6. Luovuttaessaan suojeltavaksi määrätyn rakennuksen tai kysymyksessä olevan kiinteistön kokonaan tai osittain luovuttajan on luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle tästä päätöksestä. 7. Jos suojeltavaksi määrätty rakennus on vahingoittunut tai tuhoutunut, rakennuksen omistajan on ilmoitettava siitä viipymättä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Lisäksi on noudatettava mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) on vielä säädetty. Suojelun kohdentuminen Vahvistettavan päätöksen mukaan suojelu kohdistuu Bengtskärin majakkaan ja saunarakennukseen ympäristöineen. Rakennuksen ulkoasu muodostuu julkisivun, vesikaton ja valohuoneen rakennusosista, yksityiskohdista, materiaaleista ja värityksestä. Julkisivuaukkoihin liittyvät rakennusosat eli ikkunat ja ovet sekä portaat ovat ulkoasuun liittyvä kokonaisuus. Rakennusrungolla tarkoitetaan ulkoseiniä, kantavia väliseiniä tai muita tukirakenteita, kuten pilareita ja palkistoja, ala-, väli- ja yläpohjia. Torniin johtavat portaat yksityiskohtineen lasketaan tässä yhteydessä rakennusrunkoon kuuluviksi rakennusosiksi. Vanhat lankkulattiat ja kattopaneelit yms. ovat osa ala-, väli- tai yläpohjarakennetta. Kiinteää sisustusta ovat pintamateriaalit, sisäovet pieli- ja kynnyslautoineen, listat, paneloinnit, kiinteät kaapit, penkit ja tulisijat. Laitteilla tarkoitetaan erilaisia kiinteästi asennettuja mekaanisia, rakennuksen käyttötarkoitukseen liittyviä varusteita. Majakan ympäristössä on käyttöön ja huoltoon liittyviä pienimittakaavaisia rakennuksia ja rakennelmia sekä muita ihmisen toiminnan jälkiä, jotka on huomioitava osana kulttuuriympäristöä. Graniittiverhoiluun käytetyt kivet on louhittu luodolta, mikä edelleen näkyy kallioleikkauksina ja on vaikuttanut topografiaan. Majakan vieressä on alkuperäiseen rakennuskantaan kuuluvat kaksi puista varastorakennusta, kaksi maahan upotettua säiliötä, vetotelakka, käymälät ja toisen maailmansodan bunkkeri sekä kivillä pengerretty alue. Rantakallioihin on hakattu piirroksia vuosikymmenten aikana. |
|
| Luonti: 21.11.2018 Viimeisin muutos: 22.9.2021 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Juomavesisäiliö |
|
||||||
| Kuvaus |
| nykykäyttö:Ei käytössä |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Majakka |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| nykykäyttö:Merimerkki |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Pesutupa |
|
||||||
| Kuvaus |
| nykykäyttö:Ei määritelty |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Varasto |
|
||||||
| Kuvaus |
| nykykäyttö:Varasto |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Varasto |
|
||||||
| Kuvaus |
| nykykäyttö:Varasto |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |