Uusimaa | |
Raasepori | |
Jussarön saari | 202336 |
Kiinteistötunnus: | 710-413-1-13; |
Kylä tai kaupunginosa: | Busö |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Merenkulku |
takaisin |
Kuvaus |
Jussarön saari sijaitsee Tammisaaren uloimmalla saaristovyöhykkeellä noin 18 km kaupungista etelään. Se on Tammisaaren kansallispuiston suurimpia saaria; vain osa saaresta on kansallispuiston rajauksen sisällä.
Saarella on kiinnostava ja monipuolinen historia: sitä ovat asuttaneet kalastajat, luotsit ja majakanvartijat. Siellä on ollut merivartioasema ja puolustusvoimien toimintaa. Saaren magneettisuus tunnettiin jo 1600-luvulla. Malminetsintä ajoittuu 1800-luvun alkuun: malmiesiintymän löytyminen on ajoitettu vuoteen 1834, minkä jälkeen alkoi louhinta vuoteen 1861 saakka. Oy Vuoksenniska perusti kaivoksen saaren itärannalle ja se toimi 1954-67. Eri toiminnoista on jäljellä rakennuskantaa tai rakennelmia. Suurimmat jäljet saarelle on jättänyt kaivostoiminta: rakennuksia on paljon ja osa niistä on suuria, merenlahti on täytetty kivimurskalla, putkia kulkee nyt jo metsittyneessä maastossa. |
Luonti: 13.2.2009 Viimeisin muutos: 2.9.2010 |
Historia |
Historia |
Ensimmäinen kirjallinen maininta saaresta on 1200-luvulta. Kalastajakylä saarelle syntyi 1700-luvulla. Ensimmäinen rautakaivos avattiin vuonna 1834. Vuonna 1961 perustettiin Jussaröön rautakaivos, joka toimi 1961-67.
Luotseja asui saarella jo 1800-luvun alusta, mutta luotsitupa rakennettiin 1859 Lottstubergetille. Siihen lisättiin 1883 tähystystorni, jolloin rakennuksen korkeus oli lähes 8 metriä. Vahtitupa siirrettiin 1927 luotsauksen uudelleenjärjestelyjen yhteydessä Hästö-Busöhön. Jussarön majakka (1891) oli yksi neljästätoista 1800-luvulla rakennetusta tiilimajakasta. Majakkatornin yläosa räjäytettiin toisessa maailmansodassa. Tyviosan päälle on myöhemmin rakennettu merivartiotorni. Majakanvartijoille kuuluneet rakennukset sijoittuivat tornin juurelle. Niistä on jäljellä enää yksi asuinrakennus ja kivimakasiini. Metsähallituksen hallintaan siirretty saari avattiin yleisölle osana Tammisaaren saariston kansallispuistoa 2005. Vuonna 2007 saarella kävi 10 000 vierailijaa. |
Luonti: 25.6.2008 Viimeisin muutos: 2.9.2010 |
Lähteet |
metsä.fi 3/2008
Ari Sirén, Jussarö - historialliskansatieteellinen tutkimus. Metsähallitus, luonnonsuojeluosasto 1.11.1991. Moniste. RHO. Ove Enqvist, Finska vikens port. Kustförsvarets historia i Västnyland. Västnyländska kultursamfundets skrifter nr 10. Karis 2008. Harri Nyman, Marja-Leena Ikkala (toim.), Meriväylien rakennusperintö. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Helsinki 2009. Seppo Laurell, Suomen Majakat, Nemo Merenkulkulaitos, Jyväskylä 1999. |
Luonti: 25.6.2008 Viimeisin muutos: 21.7.2010 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 27.6.1994 |
Päätös: | N:o 69/561/93 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kullakojan luotsin asuinrakennus on suojeltu, ks. lisätiedot rakennustasolta. | |
Luonti: 7.6.2012 Viimeisin muutos: 13.1.2015 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Kivikellari |
|
Kuvaus |
nykykäyttö:Ei käytössä |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
Majakan kellari muurattiin graniitista. Nelikulmainen rakennus (5,4 x 5,4) muurattiin kallion päälle. Seinien paksuus on 1,2 m. Sinne rakennettiin 1895 uuni. |
Luonti: 21.7.2010 |
Lähteet |
Ari Sirén, Jussarö - historialliskansatieteellinen tutkimus. Metsähallitus, luonnonsuojeluosasto 1.11.1991. Moniste. RHO. |
Luonti: 21.7.2010 |
Kullakoja, entinen luotsin asuintalo |
|
Kuvaus |
Viimeinen Jussarön kalastaja-luotsien asuinrakennuksista sijaitsee pohjoisrannan Västervikenin tuntumassa. Rakennuksessa on saaren historiasta kertova näyttely.
Rakennus on suojeltu asetuksella 480/85. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.7.2010 |
Historia |
Kullakojan tupaosa on mahdollisesti rakennettu jo 1850-luvulla. Siihen on 1900-luvun alkuun mennessä lisätty Vänöstä tuotu kamari.
Rakennus on kunnostettu 1993 yhteistyössä Museoviraston kanssa. |
Luonti: 2.9.2010 |
Lähteet |
Anu Vauramo (toim.) Kämpiltä kelokyliin. Metsähallituksen suojellu rakennukset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A No 44 Vantaa 1995.
Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009. |
Luonti: 21.7.2010 Viimeisin muutos: 2.9.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Päätöspvm: | 27.6.1994 |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätösviranomainen: | Ympäristöministeriö |
Päätös: | YM 69/561/1993 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 1 | |
Luonti: 8.7.2008 Viimeisin muutos: 30.11.2010 | |
Majakan asuinrakennus |
|
Kuvaus |
nykykäyttö:Ei käytössä |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
Lähivesien vartiointia kehitettiin 1930-luvulla ennen kaikkea alkoholin salakuljetuksen torjumiseksi. Merivartioasema Jussarössä sijoitettiin vanhaan majakanvartijoiden asuinrakennukseen 1930. Aseman vahvuus oli viisi miestä ja kokki.
Sotavuosina asema oli muualla, mutta palasi Jussaröhön 1945. Sen toiminta oli katkolla vuoden verran 1956-57. Uusi merivartioasema valmistui 1963. |
Luonti: 18.2.2019 |
Merivartioasema |
|
Historia |
Lähivesien vartiointia kehitettiin 1930-luvulla ennen kaikkea alkoholin salakuljetuksen torjumiseksi. Merivartioasema Jussarössä sijoitettiin vanhaan majakanvartijoiden asuinrakennukseen 1930. Aseman vahvuus oli viisi miestä ja kokki.
Sotavuosina asema oli muualla, mutta palasi Jussaröhön 1945. Sen toiminta oli katkolla vuoden verran 1956-57. Uusi merivartioasema valmistui 1963. |
Luonti: 21.7.2010 |
Lähteet |
Ari Sirén, Jussarö - historialliskansatieteellinen tutkimus. Metsähallitus, luonnonsuojeluosasto 1.11.1991. Moniste. RHO. |
Luonti: 20.12.2010 |
Merivartiotorni, entinen majakka |
|
Kuvaus |
Majakan tynkä toimii merivartiotornina. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.7.2010 |
Historia |
Vuonn 1891 valmistunut majakka joutui pois käytöstä, kun uusi miehittämätön majakka rakennettiin ulommas merelle Jussarön Sundharuun.
Majakka räjäytettiin 12.3.1940 ja siitä jäi jäljelle vain viisimetrinen tynkä. Sen päälle rakennettiin myöhemmin merivartiotorni. |
Luonti: 12.7.2010 Viimeisin muutos: 18.2.2019 |
Lähteet |
Seppo Laurell, Suomen majakat. Nemo Merenkulkulaitos, Jyväskylä 1999. |
Luonti: 12.7.2010 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |