Kangaslammin kirkonkylän Pajamäen harjanteella, kylän halki kulkevan vanhan maantien tuntumassa sijaitseva Kangaslammin suojeluskunnan talo hallitsee maisemaa sekä sijaintinsa että uljaan ulkomuotonsa vuoksi. Se on valmistunut vuonna 1926, helsinkiläisen arkkitehti Oiva Kallion laatimien piirustusten mukaan. Arkkitehti Kallio oli aiemmin suunnitellut Kangaslammille Sopalan kartanon päärakennuksen laajennuksen, kartanonomistaja, kihlakunnantuomari E. V. Sopaselle, joka toimi myös suojeluskunnassa.
Suojeluskunta tarvitsi tiloja kokoontumis- ja koulutustilakseen sekä juhlien ja iltamien järjestämiseen. Rakennuttamista rahoitti suojeluskunnan lisäksi Kangaslammin kunta, joka myös tarvitsi tilaa omia tarpeitaan varten, sekä kunnan manttaalimiehet samasta syystä. Myös Manttaalikunta ja paikallinen Lotta Svärd osallistuivat rahoitukseen. Osa rakentamisesta tehtiin talkoovoimin, osa ammattivoimin rakennusmestari Johan Honkasen johdolla. Tiilet poltettiin läheisellä pellolla. Lahjoituksia saatiin mm. metsäyhtiöiltä ja tilanomistajilta, joilta oletettavasti saatiin tarvittava puutavara.
Korkea tornillinen rakennus erosi selvästi alueen muusta rakennuskannasta. Poikkeuksellinen se oli myös tyyliltään ja siksi, että maaseudun suojeluskuntatalot rakennettiin yleensä puusta. Suojeluskuntataloille tyypilliseen tapaan keskeisin tila oli juhlasali, johon liittyi näyttämö ja parvi (lehteri), keittiö aputiloineen sekä vahtimestarin huone tai asunto. Juhlasali on tässä rakennuksessa sijoitettu omaan siipeensä, muut tilat toiseen ja niiden liitoskohtaan torni. Julkisivut slammattiin, juhlasalisiiven yläosassa vuorattiin pystysuuntaisella laudoituksella, ja maalattiin valkoiseksi.
Rakennustyöt aloitettiin jo vuonna 1922 ja työt etenivät siten, että kunnanvaltuusto kokoontui rakennuksessa jo keväällä 1924. Sisustustöiden osalta rakennus oli tuolloin vielä keskeneräinen. Juuri ennen uuden rakennuksen vihkiäisjuhlia kesällä 1925 syttyi tulipalo, joka tuhosi sen jättäen vain muuratut seinät pystyyn. Rakennustöihin ryhdyttiin uudelleen pian tulipalon jälkeen, ja samalla rakennusta laajennettiin siten, että salisiipeä korotettiin yhdellä, puurakenteisella kerroksella. Siinä yhteydessä alun perin satulakattoiseksi suunniteltu salisiipi sai säterikaton. Salisiiven välipohja on betonia, muut välipohjat puurakenteisia. Juhlasalin näyttämöseinälle sai taiteilija Johannes Gebhard maalata seinämaalauksen. Rakennukseen teetettiin sinne varta vasten suunniteltuja kalusteita.
1930-luvulla pihapiiriin rakennettiin pieni asuinrakennus ja sotavuosien aikaan vielä toinen asuinrakennus.
Päärakennuksessa oli suojeluskunnan aikana, vuoteen 1937 asti, vuokralaisena mm. kunnan äitiysneuvola ja kätilön asunto. Myös kunnanvaltuusto kokoontui siellä. Vuonna 1944 rakennukset siirrettiin lakkautetulta suojeluskuntajärjestöltä lahjoituksena Manttaalikunnan omistukseen, ja niihin mm. majoitettiin tilapäisesti siirtoväkeä. Vuodesta 1954 lähtien rakennuksessa mm. käytiin kansakoulun jatkokoulua.
Manttaalikunnalta rakennus siirtyi Manttaalisäätiön omistukseen vuonna 1959. Vuosiksi 1969-1974 säätiö vuokrasi rakennusta Kangaslammin Urheilijoille ja juhlasalista tehtiin liikuntasali, jonka vuoksi salin alkuperäinen parvi (lehteri) purettiin.
Kangaslammin kunta osti tilan ja rakennukset vuonna 1988. Päärakennusta on sen jälkeen jonkin verran kunnostettu ja se on liitetty kaukolämpöön. Sen tiloja on käytetty mm. käsitöiden harrastustiloina. Sivurakennuksista toista on käytetty taiteilijan työtilana ja toinen on jossakin vaiheessa muutettu talli- ja varastokäyttöön. |