 |
| Etelä-Pohjanmaa | |
| Ähtäri | |
| Inhan Pytinki | 203195 |
| Kiinteistötunnus: | 989-402-3-4; |
| Kylä tai kaupunginosa: | Inha |
| Osoite: | Takomontie 94 63910 INHAN TEHTAAT |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kartanot |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1898-1899 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Inhan ruukin patruunan asuinrakennus "Pytinki" valmistui 1899 Vaasan lääninarkkitehti K.V. Reiniuksen suunnittelemana. Hankaveden rannalla oleva, punatiilestä muurattu kertaustyylinen linnamainen rakennus lukeutuu aikakautensa komeinpiin ruukinkartanorakennuksiin.
Kartanon puistomaiseen pihapiiriin kuuluu myös väentupa, huvimaja ja slagitiilinen talousrakennus. |
| Luonti: 5.1.2011 Viimeisin muutos: 11.2.2011 |
| Historia |
| Ei määritelty: Corps de logis |
| Käyttöaika: 1899 - 1917 |
| Historia |
| Inhan rautaruukki perustettiin 1841. Ruukissa, Gustafsfors Brukissa, käytettiin paikkakunnan omaa järvimalmia, minkä vuoksi tuotettu rauta oli heikkolaatuista. Omistajat vaihtuvat monta kertaa, ja välillä tuotanto seisahtui kokonaan.
Hankaveden rantaan Hätäniemeen rakennettiin 1850-luvun puolivälissä tyylikäs huvilamainen kaksikerroksinen puinen ruukin päärakennus. Inhan kehitysedellytykset muuttuivat ratkaisevasti, kun Tampere - Vaasa rautatie avattiin liikenteelle vuonna 1883. Ruukin todellinen kehittäjä oli ruotsalaissyntyinen siviili-insinööri August Nilsson Keirkner (1856-1918). Hän alkoi tuoda rautamalmia Ruotsista ja romurautaa Suomesta. Perustettiin pultti- ja niittinaulatehdas, 1895 alueelle nousi valssilaitos ja ensimmäinen Siemens-Martin uuni rakennettiin. Vesisahan tilalle rakennettiin höyrysaha. Yhdyskunta kasvoi ja kukoisti, sille rakennettiin oma koulu 1889. August Nilsson Keirkneroli syntynyt Malmössä Ruotsissa. Opiskelunsa hän oli aloittanut Ruotsissa, jatkanut Tanskassa ja myöhemmin Suomessakin. Opintojen päätyttyä hän työskenteli jonkin aikaa Kaukasiassa, mutta tuli Taalintehtaalle ensimmäiseksi insinööriksi 1881. Taalintehtailta Keirkner siirtyi osakkaaksi Högforsin ruukille. Keirkner osti Inhan ruukin 1884 ja muutti vaimonsa Lydia Ingeborgin (os. Bremer) kanssa vanhaan puiseen päärakennukseen asumaan. Talvisena aamuna 1897 vanha Inhan päärakennus syttyi ilmiliekkeihin. Kynttilänliekki tarttui ikkunaverhoihin ja hetkessä koko rakennus oli palanut maan tasalle. Palossa tuhoutui paitsi rakennus myös irtaimisto ja kaikki asiapaperit. Vanha päärakennuksen tuhouduttua Keirkner alkoi rakennuttaa Inhaan juhlavaa satulinnamaista Corps de Logista, kansansuussa "Pytingiksi" kutsuttua rakennusta. Vaasan lääninarkkitehti Karl Viktor Reinius teki useita luonnoksia rakennuksesta, jossa oli terasseja, torneja, patsaita ja ulokkeita. Rakennustyöt aloitettiin 1898. Osaavia ammattimiehiä tuli Inhaan Helsingistä , Ruotsista ja Saksasta. Sisustus hankittiin ympäri Eurooppaa, esim. kaakeliuunien kaakelit Sveitsistä, sähkövalaisimet Puolasta, salongin huonekalut Venäjältä ja peilit Venetsiasta. Huoneiden seinä- ja kattomaalaukset uskotaan (ainakin osittain) olevan taiteilija Albert Gebhardin käsialaa. Gebhard myös maalasi isäntäväen muotokuvat. Rakennuksen alakertaan tuli suuri salonki, ruokasali, patruunan työhuone ”turkkilainen huone”, rouvan budoaari, vierashuone ja taloustilat, yläkertaan biljardihuone sekä makuuhuone. Taloon asennettiin heti sähkövalot. Eläkepäivien lähestyessä Keirkner alkoi sairastella, ja hän halusi myydä sahan ja Inhan tehtaat. Kaupat tehtiin 1917 vuorineuvos Albert Lindsey von Julinin kanssa. Tehtaasta muodostettiin osakeyhtiö. Julin luovutti laitokset nimellisesti Fiskars Oy:lle jo 1917, mutta Inha fuusioitiin Fiskarsiin vasta 1943. Samana vuonna kun Keirkner myi ruukin von Julinille, valmistui Keirknerin upea Marmoripalatsi Helsinkiin ja pariskunta muutti sinne eläkepäiviä viettämään. August Keirkner kuoli 22.2.1918. Keirknerin pariskunnan muutettua pois Pytingistä 1917, siinä ei ole asuttu vakituisesti sotavuosia lukuun ottamatta. Sotavuosina siinä majoitettiin evakkoja, mm. biljardihuone oli väliseinin jaettu ainakin kolmeen huoneeseen. Julinin perhe tuli tänne Helsingin pommituksia pakoon. Pytinki on Fiskarin omistuksessa etupäässä toiminut edustustilana, ja täällä on kestitty maan korkeinta poliittista ja taloudellista johtoa. |
| Luonti: 12.2.2011 |
| Lähteet |
| Einar Ahlberg: "Inhan pytingin vaiheilta". Kytösavut XII. Seinäjoki, 1975.
Rautainen tarina. Inhan tehtaat 150 vuotta. Ähtäri, 1991. |
| Luonti: 4.1.2011 Viimeisin muutos: 11.2.2011 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 8.12.2016 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen:
Suojelu koskee kohdetta kokonaisuudessaan. Alla luetellaan ne kohteen osat ja piirteet, jotka ovat kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen kannalta erityisen tärkeitä. Luettelossa käsitteitä ulkoarkkitehtuuri ja sisätila käytetään tässä merkityksessä: - Ulkoarkkitehtuuri käsittää ulkoseinien, kattojen, katosten, ulkoportaiden, terassien ja parvekkeiden rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoarkkitehtuuriin kokonaisuudessaan. - Sisätila on huonejaon ja kiinteän sisustuksen osista (pinnat, portaat, kaiteet, listat, sisäovet ja -ikkunat sekä kaakeliuunit) koostuva kokonaisuus. Pytinki: Ulkoarkkitehtuuri lukuun ottamatta pannuhuoneen korkeaa savupiippua ja sisäänkäyntiä. Sisätilat: - pääsisäänkäynnin portaikko kokonaisuudessaan - pääporrashuone, lukuun ottamatta välitasanteen alla olevaa komeroa - ensimmäisen kerroksen ruokasalin, salin, työhuoneen, vierashuoneen, aulan, eteisen ja rouvan budoaarin huonejako ja kiinteä sisustus lattioita ja lämpöpattereita lukuun ottamatta - toisen kerroksen huonejako, kaakeliuunit, väliovet ja listat, sekä makuuhuoneen pylväät ja katto Väentupa: Ulkoarkkitehtuuri Viinikellari: Ulkoarkkitehtuuri Paviljonki: Ulkoarkkitehtuuri Piha-alue: - Pytingin yhteys suoralle saapumistielle ja järvelle - väentuvan vierestä padolle kulkeva tie Suojelumääräykset: 1. Suojelupäätökseen sisältyviä rakennuksia ei saa purkaa ja rakennuksia sekä piha-aluetta tulee käyttää, hoitaa, korjata ja kehittää heikentämättä niiden kulttuurihistoriallista, arkkitehtonista tai maisemallista arvoa. 2. Korjaus- ja muutostoimenpiteiden tulee perustua riittäviin selvityksiin. Korjaustoimenpiteissä tulee käyttää alkuperäistä vastaavia materiaaleja. Mahdollisten uusien osien, rakenteiden, materiaalien, installaatioiden ja teknisten järjestelmien tulee olla muotoilultaan korkeatasoisia ja olevan arkkitehtuurin ominaispiirteet säilyttäviä. 3. Rakennusten ulkoarkkitehtuurissa ovat sallittuja vain niiden kulttuurihistoriallisen arvon huomioivat tai palauttavat muutokset. 4. Luettelossa mainituissa sisätilojen osissa ovat sallittuja ainostaan säilyttävät korjaukset tai tutkimustiedon huomioivat palauttavat muutokset. 5. Museovirastoa tulee kuulla asiantuntijana luvanvaraisista muutos- ja korjaustoimenpiteistä sekä luettelossa mainittuihin sisätiloihin kohdistuvista, huoltoa merkittävämmistä toimenpidesuunnitelmista. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. |
|
| Luonti: 9.5.2011 Viimeisin muutos: 5.1.2017 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Kellari |
|
||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 8.12.2016 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen:
Suojelu koskee kohdetta kokonaisuudessaan. Alla luetellaan ne kohteen osat ja piirteet, jotka ovat kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen kannalta erityisen tärkeitä. Luettelossa käsitteitä ulkoarkkitehtuuri ja sisätila käytetään tässä merkityksessä: - Ulkoarkkitehtuuri käsittää ulkoseinien, kattojen, katosten, ulkoportaiden, terassien ja parvekkeiden rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoarkkitehtuuriin kokonaisuudessaan. - Sisätila on huonejaon ja kiinteän sisustuksen osista (pinnat, portaat, kaiteet, listat, sisäovet ja -ikkunat sekä kaakeliuunit) koostuva kokonaisuus. Pytinki: Ulkoarkkitehtuuri lukuun ottamatta pannuhuoneen korkeaa savupiippua ja sisäänkäyntiä. Sisätilat: - pääsisäänkäynnin portaikko kokonaisuudessaan - pääporrashuone, lukuun ottamatta välitasanteen alla olevaa komeroa - ensimmäisen kerroksen ruokasalin, salin, työhuoneen, vierashuoneen, aulan, eteisen ja rouvan budoaarin huonejako ja kiinteä sisustus lattioita ja lämpöpattereita lukuun ottamatta - toisen kerroksen huonejako, kaakeliuunit, väliovet ja listat, sekä makuuhuoneen pylväät ja katto Väentupa: Ulkoarkkitehtuuri Viinikellari: Ulkoarkkitehtuuri Paviljonki: Ulkoarkkitehtuuri Piha-alue: - Pytingin yhteys suoralle saapumistielle ja järvelle - väentuvan vierestä padolle kulkeva tie Suojelumääräykset: 1. Suojelupäätökseen sisältyviä rakennuksia ei saa purkaa ja rakennuksia sekä piha-aluetta tulee käyttää, hoitaa, korjata ja kehittää heikentämättä niiden kulttuurihistoriallista, arkkitehtonista tai maisemallista arvoa. 2. Korjaus- ja muutostoimenpiteiden tulee perustua riittäviin selvityksiin. Korjaustoimenpiteissä tulee käyttää alkuperäistä vastaavia materiaaleja. Mahdollisten uusien osien, rakenteiden, materiaalien, installaatioiden ja teknisten järjestelmien tulee olla muotoilultaan korkeatasoisia ja olevan arkkitehtuurin ominaispiirteet säilyttäviä. 3. Rakennusten ulkoarkkitehtuurissa ovat sallittuja vain niiden kulttuurihistoriallisen arvon huomioivat tai palauttavat muutokset. 4. Luettelossa mainituissa sisätilojen osissa ovat sallittuja ainostaan säilyttävät korjaukset tai tutkimustiedon huomioivat palauttavat muutokset. 5. Museovirastoa tulee kuulla asiantuntijana luvanvaraisista muutos- ja korjaustoimenpiteistä sekä luettelossa mainittuihin sisätiloihin kohdistuvista, huoltoa merkittävämmistä toimenpidesuunnitelmista. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. |
|
| Luonti: 5.1.2017 | |
| Paviljonki |
|
||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 8.12.2016 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen:
Suojelu koskee kohdetta kokonaisuudessaan. Alla luetellaan ne kohteen osat ja piirteet, jotka ovat kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen kannalta erityisen tärkeitä. Luettelossa käsitteitä ulkoarkkitehtuuri ja sisätila käytetään tässä merkityksessä: - Ulkoarkkitehtuuri käsittää ulkoseinien, kattojen, katosten, ulkoportaiden, terassien ja parvekkeiden rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoarkkitehtuuriin kokonaisuudessaan. - Sisätila on huonejaon ja kiinteän sisustuksen osista (pinnat, portaat, kaiteet, listat, sisäovet ja -ikkunat sekä kaakeliuunit) koostuva kokonaisuus. Pytinki: Ulkoarkkitehtuuri lukuun ottamatta pannuhuoneen korkeaa savupiippua ja sisäänkäyntiä. Sisätilat: - pääsisäänkäynnin portaikko kokonaisuudessaan - pääporrashuone, lukuun ottamatta välitasanteen alla olevaa komeroa - ensimmäisen kerroksen ruokasalin, salin, työhuoneen, vierashuoneen, aulan, eteisen ja rouvan budoaarin huonejako ja kiinteä sisustus lattioita ja lämpöpattereita lukuun ottamatta - toisen kerroksen huonejako, kaakeliuunit, väliovet ja listat, sekä makuuhuoneen pylväät ja katto Väentupa: Ulkoarkkitehtuuri Viinikellari: Ulkoarkkitehtuuri Paviljonki: Ulkoarkkitehtuuri Piha-alue: - Pytingin yhteys suoralle saapumistielle ja järvelle - väentuvan vierestä padolle kulkeva tie Suojelumääräykset: 1. Suojelupäätökseen sisältyviä rakennuksia ei saa purkaa ja rakennuksia sekä piha-aluetta tulee käyttää, hoitaa, korjata ja kehittää heikentämättä niiden kulttuurihistoriallista, arkkitehtonista tai maisemallista arvoa. 2. Korjaus- ja muutostoimenpiteiden tulee perustua riittäviin selvityksiin. Korjaustoimenpiteissä tulee käyttää alkuperäistä vastaavia materiaaleja. Mahdollisten uusien osien, rakenteiden, materiaalien, installaatioiden ja teknisten järjestelmien tulee olla muotoilultaan korkeatasoisia ja olevan arkkitehtuurin ominaispiirteet säilyttäviä. 3. Rakennusten ulkoarkkitehtuurissa ovat sallittuja vain niiden kulttuurihistoriallisen arvon huomioivat tai palauttavat muutokset. 4. Luettelossa mainituissa sisätilojen osissa ovat sallittuja ainostaan säilyttävät korjaukset tai tutkimustiedon huomioivat palauttavat muutokset. 5. Museovirastoa tulee kuulla asiantuntijana luvanvaraisista muutos- ja korjaustoimenpiteistä sekä luettelossa mainittuihin sisätiloihin kohdistuvista, huoltoa merkittävämmistä toimenpidesuunnitelmista. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. |
|
| Luonti: 5.1.2017 | |
| Päärakennus |
|
||||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 8.12.2016 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen:
Suojelu koskee kohdetta kokonaisuudessaan. Alla luetellaan ne kohteen osat ja piirteet, jotka ovat kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen kannalta erityisen tärkeitä. Luettelossa käsitteitä ulkoarkkitehtuuri ja sisätila käytetään tässä merkityksessä: - Ulkoarkkitehtuuri käsittää ulkoseinien, kattojen, katosten, ulkoportaiden, terassien ja parvekkeiden rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoarkkitehtuuriin kokonaisuudessaan. - Sisätila on huonejaon ja kiinteän sisustuksen osista (pinnat, portaat, kaiteet, listat, sisäovet ja -ikkunat sekä kaakeliuunit) koostuva kokonaisuus. Pytinki: Ulkoarkkitehtuuri lukuun ottamatta pannuhuoneen korkeaa savupiippua ja sisäänkäyntiä. Sisätilat: - pääsisäänkäynnin portaikko kokonaisuudessaan - pääporrashuone, lukuun ottamatta välitasanteen alla olevaa komeroa - ensimmäisen kerroksen ruokasalin, salin, työhuoneen, vierashuoneen, aulan, eteisen ja rouvan budoaarin huonejako ja kiinteä sisustus lattioita ja lämpöpattereita lukuun ottamatta - toisen kerroksen huonejako, kaakeliuunit, väliovet ja listat, sekä makuuhuoneen pylväät ja katto Väentupa: Ulkoarkkitehtuuri Viinikellari: Ulkoarkkitehtuuri Paviljonki: Ulkoarkkitehtuuri Piha-alue: - Pytingin yhteys suoralle saapumistielle ja järvelle - väentuvan vierestä padolle kulkeva tie Suojelumääräykset: 1. Suojelupäätökseen sisältyviä rakennuksia ei saa purkaa ja rakennuksia sekä piha-aluetta tulee käyttää, hoitaa, korjata ja kehittää heikentämättä niiden kulttuurihistoriallista, arkkitehtonista tai maisemallista arvoa. 2. Korjaus- ja muutostoimenpiteiden tulee perustua riittäviin selvityksiin. Korjaustoimenpiteissä tulee käyttää alkuperäistä vastaavia materiaaleja. Mahdollisten uusien osien, rakenteiden, materiaalien, installaatioiden ja teknisten järjestelmien tulee olla muotoilultaan korkeatasoisia ja olevan arkkitehtuurin ominaispiirteet säilyttäviä. 3. Rakennusten ulkoarkkitehtuurissa ovat sallittuja vain niiden kulttuurihistoriallisen arvon huomioivat tai palauttavat muutokset. 4. Luettelossa mainituissa sisätilojen osissa ovat sallittuja ainostaan säilyttävät korjaukset tai tutkimustiedon huomioivat palauttavat muutokset. 5. Museovirastoa tulee kuulla asiantuntijana luvanvaraisista muutos- ja korjaustoimenpiteistä sekä luettelossa mainittuihin sisätiloihin kohdistuvista, huoltoa merkittävämmistä toimenpidesuunnitelmista. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. |
|
| Luonti: 5.1.2017 Viimeisin muutos: 5.1.2017 | |
| Väentupa |
|
||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 8.12.2016 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelun kohdentuminen:
Suojelu koskee kohdetta kokonaisuudessaan. Alla luetellaan ne kohteen osat ja piirteet, jotka ovat kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen kannalta erityisen tärkeitä. Luettelossa käsitteitä ulkoarkkitehtuuri ja sisätila käytetään tässä merkityksessä: - Ulkoarkkitehtuuri käsittää ulkoseinien, kattojen, katosten, ulkoportaiden, terassien ja parvekkeiden rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoarkkitehtuuriin kokonaisuudessaan. - Sisätila on huonejaon ja kiinteän sisustuksen osista (pinnat, portaat, kaiteet, listat, sisäovet ja -ikkunat sekä kaakeliuunit) koostuva kokonaisuus. Pytinki: Ulkoarkkitehtuuri lukuun ottamatta pannuhuoneen korkeaa savupiippua ja sisäänkäyntiä. Sisätilat: - pääsisäänkäynnin portaikko kokonaisuudessaan - pääporrashuone, lukuun ottamatta välitasanteen alla olevaa komeroa - ensimmäisen kerroksen ruokasalin, salin, työhuoneen, vierashuoneen, aulan, eteisen ja rouvan budoaarin huonejako ja kiinteä sisustus lattioita ja lämpöpattereita lukuun ottamatta - toisen kerroksen huonejako, kaakeliuunit, väliovet ja listat, sekä makuuhuoneen pylväät ja katto Väentupa: Ulkoarkkitehtuuri Viinikellari: Ulkoarkkitehtuuri Paviljonki: Ulkoarkkitehtuuri Piha-alue: - Pytingin yhteys suoralle saapumistielle ja järvelle - väentuvan vierestä padolle kulkeva tie Suojelumääräykset: 1. Suojelupäätökseen sisältyviä rakennuksia ei saa purkaa ja rakennuksia sekä piha-aluetta tulee käyttää, hoitaa, korjata ja kehittää heikentämättä niiden kulttuurihistoriallista, arkkitehtonista tai maisemallista arvoa. 2. Korjaus- ja muutostoimenpiteiden tulee perustua riittäviin selvityksiin. Korjaustoimenpiteissä tulee käyttää alkuperäistä vastaavia materiaaleja. Mahdollisten uusien osien, rakenteiden, materiaalien, installaatioiden ja teknisten järjestelmien tulee olla muotoilultaan korkeatasoisia ja olevan arkkitehtuurin ominaispiirteet säilyttäviä. 3. Rakennusten ulkoarkkitehtuurissa ovat sallittuja vain niiden kulttuurihistoriallisen arvon huomioivat tai palauttavat muutokset. 4. Luettelossa mainituissa sisätilojen osissa ovat sallittuja ainostaan säilyttävät korjaukset tai tutkimustiedon huomioivat palauttavat muutokset. 5. Museovirastoa tulee kuulla asiantuntijana luvanvaraisista muutos- ja korjaustoimenpiteistä sekä luettelossa mainittuihin sisätiloihin kohdistuvista, huoltoa merkittävämmistä toimenpidesuunnitelmista. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. |
|
| Luonti: 5.1.2017 Viimeisin muutos: 5.1.2017 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |