 |
| Satakunta | |
| Pori | |
| Villa Mairea | 203310 |
| Kiinteistötunnus: | 609-464-1-177; |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Asuinrakentaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Noormarkun ruukinalueen (ks. lisätietoja www.rky.fi) huomattavia yksittäisiä rakennuksia ovat saha, A. Ahlström Oy:n pääkonttori (E. Fabritius 1915), Antti Ahlströmin 1877-1881 rakennuttama uusrenessanssityylinen Isotalo (Ewert Lagerspetz), 1901 arkkitehti G.-A. Lindbergin suunnittelema saksalaista jugendia edustava Havulinna sekä ennen kaikkea 1939 valmistunut Villa Mairea, joka on Alvar Aallon avainteoksia ja yksi 1900-luvun tunnetuimmista huviloista.
Alvar Aalto suunnitteli 1937-1939 Villa Mairean vuorineuvos Walter Ahlströmin tyttärelle Mairelle ja hänen miehelleen, pääjohtaja Harry Gullichsenille edustustilaksi ja asunnoksi. Rakennuttajapariskunnan ystävä, arkkitehti Alvar Aalto sai tilaisuuden vapaasti kokeilla uusimpia modernistisia ideoitaan Maireassa. Funktionalistinen, luonnonläheinen asuinrakennus valmistui keskelle mäntymetsää 1939. L-kirjaimen mutoisen rakennuksen julkisivuissa vaihtelevat valkoinen rappaus puupintojen kanssa. Pääjulkisivu on etelään, ja tähän siipeen keskittyvät perheen tilat. Itäiseen siipeen on sijoitettu keittiö- ja palvelutilat sekä vierashuoneet ja erillinen sauna. Piha sulkeutuu pohjoiseen vihervyöhykkeen avulla. Uima-allas on upotettu sen katveeseen. Saunan ulkoinen muoto on vaihdellut rikotusta suorakaiteesta eheään, ja lopullisesta versioista on piirustukset tehty vasta 1991. Sisältä sauna on tyypillinen suomalainen sauna, jossa on pienehkö pukeutumistila. Normaalisti 1930-luvun suomalaisissa saunoissa ei kuitenkaan ollut toilettia. Piha aukeaa länteen ja muodostaa suotuisan pienoisilmaston. Yksityisasunnon sisustuksesta vastasi Aallon lisäksi hänen vaimonsa Aino Aalto. Mairean sisustus koostuu pääosin modernista taiteesta ja Artekin kalusteista. Talossa on kokoelma suomalaista ja kansainvälistä taidetta ja muotoilua. Villa Maireaa voidaan pitää yhtenä modernin asuntoarkkitehtuurin keskeisimmistä töistä kansainvälisessä mitassa ja se on Aallon tunnetuimpia teoksia. |
| Luonti: 14.10.2011 Viimeisin muutos: 14.10.2011 |
| Historia |
| Historia |
| Noormarkun kartano (Herrgård) mainitaan ensimmäinen kerran 1402. Teollinen tuotanto alkoi 1747, jolloin Herrgårdin tila sai luvan sahamyllyn perustamiseen silloisen Sahakosken (Vanhansahankoski) rannalle. Noormarkun osti 1870 suurliikemies Antti Ahlström, joka alkoi heti uudistaa ja laajentaa ruukkia ja sahatoimintaa.
Antti Ahlström rakennutti aikanaan puisen renessanssityylisen herraskartanon. Seuraava sukupolvi rakennutti vuorostaan kansallisromanttista henkeä edustavan jugendtyylisen kivitalon, Havulinnan. Villa Maireasta puolestaan tuli suvun kolmannen polven rakennuttama koti. |
| Luonti: 14.10.2011 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 3.3.2023 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Päätös 3.3.2023:
Suojelun kohdentaminen Villa Mairea on ainutlaatuinen kokonaistaideteos. Koko rakennus ulkoasuineen ja sisätiloineen, kiinteine sisustuksineen ja puutarhoineen suojellaan ja säilytetään siinä muodossa, johon se on suunniteltu, mukaan lukien ne muutokset, joita on tehty Harry ja/tai Maire Gullichsenin aikana. Suojelun piiriin sisältyvät kiinteästi asennetut valaisimet niin rakennuksessa kuin sen puutarhassa. Piharakennus katoksineen sisältyy rakennuksen käsitteeseen ja kaikki, mitä suojelumääräyksissä todetaan rakennuksesta, koskee vastaavalla tavalla myös piharakennusta. Rakennusten ulkoasu muodostuu julkisivun ja vesikaton rakennusosista, katoksista, yksityiskohdista, materiaaleista ja värityksestä. Julkisivuaukkoihin liittyvät rakennusosat eli ikkunat ja ovet ovat ulkoasuun liittyvä kokonaisuus myös sisäpuolisine osineen ja yksityiskohtineen. Sisätilalla tarkoitetaan tilajaon, pintojen ja kiinteän sisustuksen muodostamaa kokonaisuutta. Kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan rakennusperintölain 3 §:n mukaan ovia, ikkunoita, listoja, tulisijoja, pinnoitteita, teknisiä laitteita, kiintokalusteita tai muuta näihin verrattavaa sisustusta sekä rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia, siihen pysyvästi kiinnitettyjä koneita ja laitteita. Suojeltavan alueen ja puutarhan rakenteisiin kuuluvat uima-allas siihen liittyvine rakenteineen, tukimuurit, pengerrykset, portaat, kiveykset, aidat, portti ja pintamateriaalit. Kasvillisuudella tarkoitetaan puita, istutuksia ja nurmikoita. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa seuraavat suojelumääräykset: 1. Rakennuksen, puutarhan ja saapumisteiden muodostama kokonaisuus on suojeltu. Rakennuksesta on suojeltu ulkoasu, rakenteet, sisätilat ja kiinteä sisustus valaisimineen. Puutarhassa on suojeltu kaikki rakenteet, kasvillisuus ja kiinteät valaisimet. 2. Rakennusta ja suojeltavaa aluetta tulee hoitaa, ylläpitää ja käyttää siten, että kokonaisuus säilyttää kulttuurihistoriallisen arvonsa ja alkuperäisen asunsa. Alkuperäiseen asuun kuuluvat kaikki lisäykset, jotka on tehty Harry ja/tai Maire Gullichsenin aikana ja hyväksyminä. 3. Rakennusta ei saa purkaa. Ylläpidon ja korjausten, mukaan lukien uusimistoimenpiteiden, on perustuttava rakennushistorialliseen selvitykseen tai värija materiaalitutkimukseen tai muuhun toimenpiteen suunnittelua varten tarpeelliseen selvitykseen tai riittävään tietoon. 4. Rakennuksessa tai puutarhassa voidaan uusia elinkaarensa päässä olevia tai muuten rikkoontuneita rakenteita, rakennusosia ja kasvillisuutta. Jos jotain on uusittu tai korjattu alkuperäistä arkkitehtuuria, detaljointia tai suunnitelmaa noudattamatta, tulee uusissa korjauksissa palauttaa tilanne niin alkuperäistä vastaavaksi kuin on mahdollista. 5. Mahdolliset talotekniset lisäykset tai parannukset on suunniteltava ja sovitettava kokonaisuuteen niin teknisesti kuin esteettisesti korkeatasoisesti. 6. Rakennukselle ja puutarhalle on laadittava hoito- ja ylläpito-ohjeet. 7. Kaikista korjaus- ja uusimistoimenpiteistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. 8. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 9. Jos suojeltavaksi määrätty rakennus on vahingoittunut tai tuhoutunut, rakennuksen omistajan tai haltijan on ilmoitettava siitä viipymättä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 10. Lisäksi on noudatettava, mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) on vielä säädetty. |
|
| Luonti: 6.3.2023 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Villa Mairea |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Funktionalistinen, luonnonläheinen asuinrakennus valmistui keskelle mäntymetsää 1939. L-kirjaimen mutoisen rakennuksen julkisivuissa vaihtelevat valkoinen rappaus puupintojen kanssa. Pääjulkisivu on etelään, ja tähän siipeen keskittyvät perheen tilat. Itäiseen siipeen on sijoitettu keittiö- ja palvelutilat sekä vierashuoneet ja erillinen sauna. Piha sulkeutuu pohjoiseen vihervyöhykkeen avulla. Uima-allas on upotettu sen katveeseen. Saunan ulkoinen muoto on vaihdellut rikotusta suorakaiteesta eheään, ja lopullisesta versioista on piirustukset tehty vasta 1991. Sisältä sauna on tyypillinen suomalainen sauna, jossa on pienehkö pukeutumistila. Normaalisti 1930-luvun suomalaisissa saunoissa ei kuitenkaan ollut toilettia. Piha aukeaa länteen ja muodostaa suotuisan pienoisilmaston.
Yksityisasunnon sisustuksesta vastasi Aallon lisäksi hänen vaimonsa Aino Aalto. Mairean sisustus koostuu pääosin modernista taiteesta ja Artekin kalusteista. Talossa on kokoelma suomalaista ja kansainvälistä taidetta ja muotoilua. Villa Maireaa voidaan pitää yhtenä modernin asuntoarkkitehtuurin keskeisimmistä töistä kansainvälisessä mitassa ja se on Aallon tunnetuimpia teoksia. |
| Luonti: 11.7.2012 |
| Historia |
| Alvar Aalto suunnitteli 1937-1939 Villa Mairean vuorineuvos Walter Ahlströmin tyttärelle Mairelle ja hänen miehelleen, pääjohtaja Harry Gullichsenille edustustilaksi ja asunnoksi. Rakennuttajapariskunnan ystävä, arkkitehti Alvar Aalto sai tilaisuuden vapaasti kokeilla uusimpia modernistisia ideoitaan Maireassa. |
| Luonti: 11.7.2012 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/54/05.01.01/2015 PORI, Tiloilla 609-464-1-178 Havulinna, 609-464-1-193 Isotalo ja 609-464-10-4 Noormarkun ruukki sijaitsevia rakennuksia koskeva rakennussuojeluasia