 |
| Keski-Suomi | |
| Jyväskylä | |
| Lyseon vanha päärakennus | 203844 |
| Kiinteistötunnus: | 179-2-18-8; |
| Kylä tai kaupunginosa: | 2 |
| Osoite: | Yliopistonkatu 13, 40100 Jyväskylä |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Opetus ja koulutus |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1902-1902 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Lyseon vanha päärakennus on Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtajan Sebastian Gripenbergin ja arkkitehti Karl Werner Polónin suunnittelema. Rakennus valmistui vuonna 1902 näkyvälle ja kaupunkikuvallisesti merkittävälle paikalle Asemakadun päähän mäen rinteeseen. Koulun kiinteän sisutuksen ja irtokalusteet suunnitteli Ylihallituksen arkkitehti Hjalmar Åberg.
Vanhan lyseon julkisivujen käsittelyssä ja koristeaiheissa on vaikutteita englantilaisesta ja espanjalaisesta arkkitehtuurista. Sisätiloissa on nähtävissä jugendin piirteitä niin kiinteässä sisustuksessa kuten koristemaalauksissa, lasimaalauksissa, paneloinneissa ja kirjaston hyllyrakenteissa kuin säilyneissä irtokalusteissakin. Vanhassa lyseorakennuksessa sijainneet koulun hallintotilat, rehtorin kanslia, opettajan huone ja kirjasto ovat säilyneet alkuperäisessä asussaan aina irtokalusteita myöten. Kirjaston kokoelmat on koottu ajatellen yliopistotasoista tutkimusta ja koulutusta. kokoelmaa ja kirjastohuoneen sisustusta pidetään Porvoon lyseon jälkeen toiseksi merkittävämpänä kansallisena kirjastokokoelmana. Se sisältää tuhansia teoksia, vanhimmat niteet ovat 1500-1800 -lukujen varhaispainatteita. Lyseon kirjasto on ollut 1900 -luvun alusta lähtien Suomen tieteellisen kirjastojen luettelossa. Lyseon rukousaula sankaritauluineen ja rehtoreiden muotokuvienne, juhlasali ja käytävätilat ovat myös säilyneet erittäin hyvin. Kellarikerroksessa on Lyseon museo, johon on tallennettu koulun vaiheisiin liittyvää aineistoa. Vanhaa lyseoon liitettiin sisääntuloaulalla 1957-1959 valmistunut, kaksitorninen, Einari Wennervirran suunnittelema osa. Samaan kokonaisuuteen liittyi pihapiirin pohjoisesta rajannut voimistelusali. |
| Luonti: 21.11.2016 |
| Historia |
| Historia |
| Jyväskylän lyseon toiminnan voidaan laskea alkaneeksi vuonna 1858 perustetusta yliopistoon johtavasta Jyväskylän yläalkeiskoulusta, josta tuli vuonna 1873 ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, Jyväskylän lyseo. Koulun perustaminen liittyy Suomen historiassa kansalliseen heräämiseen ja suomalaisuuden ja suomen kielen aseman vahvistamiseen maassa. |
| Luonti: 21.11.2016 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 16.1.2015 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Keski-Suomen Ely määrää Jyväskylän asemakaava-alueella tontilla 179-2-18-8, osoitteessa Yliopistonkatu 13 sijaitsevan vanhan lyseorakennuksen suojeltavaksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.
Lyseorakennusta ei saa purkaa. Mikäli myöhemmässä asemakaavaprosessissa ratkaistaan lainvoimaisesti, että vanhaan lyseorakennukseen myöhemmin liitetty sisääntuloaula ei ole suojelun arvoinen, sisääntuloaulan saa purkaa ja samalla entistää sisääntuloaulan liitoskohdan tämän suojelupäätöksen estämättä. Suojelumääräykset: 1. Lyseorakennusta tulee käyttää ja hoitaa siten, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 2. rakennuksen ulkoarkkitehtuuri, tilajako ja sisätilojen kiinteä sisustus tulee säilyttää. 3. Korjaukset on toteutettava siten, että ne ovat säilyttäviä ja muutokset siten, että ne sopeutuvat rakennuksen arkkitehtuuriin. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin rakennuksen historiasta, rakenteista, yksityiskohdista sekä niiden kunnosta. 4. Muutoksissa ja rakentamis- ja korjaustöissä on asiantuntijana kuultava Museovirastoa, joka voi antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. Jos suojeltavaksi määrätty lyseorakennus vahingoittuu tai tuhoutuu, rakennuksen omistajan tai haltijan on ilmoitettava sitä siitä viipymättä Keski-Suomen ELY-keskukselle, jonka tulee välittömästi neuvoteltuaan asiasta Museoviraston kanssa päättää tarvittavista toimenpiteistä. Keski-Suomen ELY katsoo, että lyseorakennuksella on rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 8 §:n 2 momentin 1, 3,4 ja 5 kohdissa tarkoitettua valtakunnallista kulttuurihistoriallista merkitystä harvinaisena ja edustavana koulukokonaisuutena. Koulun ulkoarkkitehtuuri on säilynyt hyvin ja koulurakennuksessa on alkuperäisinä tai sitä vastaavina säilyneitä kokonaisuuksia ja sisätiloja. Suomen ensimmäisenä suomenkielisenä oppikouluna lyseolla ja siten Lyseorakennuksella on valtakunnallista merkitystä myös historialisen ilmiön todistajana ja siitä tietoa lisäävänä esimerkkinä. Koko vanhan rakennuksen ovet, ikkunat, listat, seinämaalaukset, lasimaalaukset, sisäkatot, kirjaston kiinteät hylly- ja tasorakennelmat sekä rukousaulan rintakuvat ovat rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua suojeltavaa kiinteää sisustusta. Koska lyseorakennuksella on valtakunnallista merkitystä ja koska rakennuksen kiinteän sisustuksen yksityiskohtia ei voida suojella maankäyttö- ja rakennuslain nojalla asemakaavassa, lyseorakennus on perusteltua suojella LaRSn nojalla, vaikka rakennus sijaitsee asemakaava-alueella. |
|
| Luonti: 21.11.2016 Viimeisin muutos: 14.1.2021 | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 16.1.2015 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriö vahvistaa Keski-Suomen Ely:n tekemän rakennussuojelupäätöksen suojelumääräyksineen. | |
| Luonti: 15.5.2018 Viimeisin muutos: 14.1.2021 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Lyseon vanha päärakennus |
|
||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 16.1.2015 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Keski-Suomen Ely määrää Jyväskylän asemakaava-alueella tontilla 179-2-18-8, osoitteessa Yliopistonkatu 13 sijaitsevan vanhan lyseorakennuksen suojeltavaksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.
Lyseorakennusta ei saa purkaa. Mikäli myöhemmässä asemakaavaprosessissa ratkaistaan lainvoimaisesti, että vanhaan lyseorakennukseen myöhemmin liitetty sisääntuloaula ei ole suojelun arvoinen, sisääntuloaulan saa purkaa ja samalla entistää sisääntuloaulan liitoskohdan tämän suojelupäätöksen estämättä. Suojelumääräykset: 1. Lyseorakennusta tulee käyttää ja hoitaa siten, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 2. rakennuksen ulkoarkkitehtuuri, tilajako ja sisätilojen kiinteä sisustus tulee säilyttää. 3. Korjaukset on toteutettava siten, että ne ovat säilyttäviä ja muutokset siten, että ne sopeutuvat rakennuksen arkkitehtuuriin. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin rakennuksen historiasta, rakenteista, yksityiskohdista sekä niiden kunnosta. 4. Muutoksissa ja rakentamis- ja korjaustöissä on asiantuntijana kuultava Museovirastoa, joka voi antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. Jos suojeltavaksi määrätty lyseorakennus vahingoittuu tai tuhoutuu, rakennuksen omistajan tai haltijan on ilmoitettava sitä siitä viipymättä Keski-Suomen ELY-keskukselle, jonka tulee välittömästi neuvoteltuaan asiasta Museoviraston kanssa päättää tarvittavista toimenpiteistä. Keski-Suomen ELY katsoo, että lyseorakennuksella on rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 8 §:n 2 momentin 1, 3,4 ja 5 kohdissa tarkoitettua valtakunnallista kulttuurihistoriallista merkitystä harvinaisena ja edustavana koulukokonaisuutena. Koulun ulkoarkkitehtuuri on säilynyt hyvin ja koulurakennuksessa on alkuperäisinä tai sitä vastaavina säilyneitä kokonaisuuksia ja sisätiloja. Suomen ensimmäisenä suomenkielisenä oppikouluna lyseolla ja siten Lyseorakennuksella on valtakunnallista merkitystä myös historialisen ilmiön todistajana ja siitä tietoa lisäävänä esimerkkinä. Koko vanhan rakennuksen ovet, ikkunat, listat, seinämaalaukset, lasimaalaukset, sisäkatot, kirjaston kiinteät hylly- ja tasorakennelmat sekä rukousaulan rintakuvat ovat rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua suojeltavaa kiinteää sisustusta. Koska lyseorakennuksella on valtakunnallista merkitystä ja koska rakennuksen kiinteän sisustuksen yksityiskohtia ei voida suojella maankäyttö- ja rakennuslain nojalla asemakaavassa, lyseorakennus on perusteltua suojella LaRSn nojalla, vaikka rakennus sijaitsee asemakaava-alueella. |
|
| Luonti: 14.1.2021 | |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 16.1.2015 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriö vahvistaa Keski-Suomen Ely:n tekemän rakennussuojelupäätöksen suojelumääräyksineen. | |
| Luonti: 14.1.2021 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |