Huvila on aikanaan hallinnut aluetta. Villa Solkulla rakennettiin mäelle, jolta aukeni eheä peltomaisema Espoon jokilaaksoon. Nykyinen Villa Solkulla on jo kolmas samanniminen rakennus tontilla.
Putkiliike Huber Oy:n toimitusjohtaja, insinööri Knut Törnroos osti vuonna 1921 tontin rakennuksineen maanviljelys harrastustaan varten. Omavaraisen huvilan tilukset käsittivät yhteensä 100 hehtaaria puutarha-ja viljelysmaata. Tehtävänsä myötä hänellä oli lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä kontakteja — yksi näistä oli Viipurissa vaikuttanut arkkitehti Uno Ullberg, jonka Törnroos kutsui uusittavan päärakennuksen suunnittelijaksi. Törnroos oli toiminut Huberin Viipurin haaraliikkeen johdossa ja Uno Ullberg oli hänen tuttavansa jo näiltä ajoilta.
Ensimmäinen Villa Solkulla oli vaatimaton, yksikerroksinen mökki, joka oli tontilla jo ostettaessa ja jonka rakentajasta ei ole tietoa. Viimeistään vuonna 1925 se purettiin ja tilalle rakennettiin puinen klassistisin aihein koristeltu kaksikerroksinen huvila, joka kuitenkin purettiin jo vuonna 1936 nykyisen rakennuksen paikalta. Arkkitehti Uno Ullberg suunnitteli tontille nykyisen Villa Solkullan. Rakennus on julkisivuiltaan funkistyylinen, kookas, kaksikerroksinen, satulakattoinen huvila ja se valmistui vuonna 1937.
Puutarha
Paul Olssonin vuonna 1931 tekemä puutarhasuunnitelma etu- ja takapuutarhoineen oli olemassa kun nykyinen Villa Solkulla rakennettiin. Huvilaa ympäröi noin kuuden hehtaarin laajuinen kasvillisuudeltaan vaihteleva ja lajistoltaan varsin monipuolinen puistoalue, joka on määritellyt myös huvilan rakennussuunnittelun lähtökohdat.
Tontilla olleet maanviljelyyn liittyvät 1930-luvun alussa rakennetut talousrakennukset sijaitsivat sadan metrin päässä päärakennuksesta yhtenäisenä ryhmänä. Pihapiirin ympärillä oli 1991 autotalli-kärryvaja-hevostalli -rakennus, navetta ja viljasiilo sekä kolmannella sivulla työntekijöiden kaksikerroksinen rapattu asuinrakennus.
Vanhaa, Helsingin kaupunginylipuutarhuri Paul Olssonin suunnittelemaa puistoa on nykyisin jäljellä ainoastaan puu-, pengerrys ja kivimuurien osalta. Suurin osa alkuperäisistä istutuksista on jäänyt uudisrakentamisen jalkoihin. Vuodelta 1991 löytyy luettelo villiytyneen puutarhan lajikkeista; puu-, pensas- ja köynnöslajit,- alalajit ja –lajikkeet sekä muodot. Näitä oli katsausta tehdessä 89 erilaista. Kasvitieteellisen puutarhan esimies apulaisprofessori Leena Hämet-Ahti on tuolloin antanut puistoalueesta lausunnon, jossa todetaan:”Sekä perustamisvaiheesta kertova lajisto että kookas hyväkuntoinen ja monilajinen puusto tekevät Villa Solkullasta arvokkaan kohteen. Sen erikoispiirteet tulisi ehdottomasti säilyttää, minkä takia kaikki siellä tehtävät toimenpiteet olisi suoritettava asiantuntijoiden valvonnassa. ” |
takaisin
Kuvaus