Suomenlinnan kirkko valmistui vuonna 1854 alunperin ortodoksisena ruhtinas Aleksanteri Nevskille pyhitettynä varuskuntakirkkona. Senaatti julisti ortodoksisen kirkon vuonna 1918 evankelisluterilaiseksi pyhäköksi ja luovutti sen seuraavana vuonna sotaministeriölle varuskuntakirkkona käytettäväksi. Jo vuonna 1918 kirkko oli muutettu yleisten rakennusten ylihallituksen suunnitelmien mukaan luterilaiseen käyttöön. Sen uusimisesta käytiin arkkitehtikilpailu vuonna 1922. Kilpailu kohdistui lähinnä kirkon ulkoasuun ja kilpailun syyksi mainittiin kirkon maisemallisesti hallitseva ja näkyvä asema Helsingin siluetissa. Kilpailun voitti arkkitehti Einar Sjöström, jonka ehdotuksen rauhallisuutta, voimakkuutta ja kauniita suhteita kiiteltiin. Sjöströmin kuoleman jälkeen arkkitehti Jarl Eklund jatkoi suunnitelman toteutusta. Kirkon uusimistyö toteutettiin vuonna 1928 ja huhtikuussa 1929 se vihittiin käyttöönsä. Meri- ja lentomajakan sijoittaminen kirkon torniin ei kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiin, vaan se nousi esiin rakentamisen viipyessä. Kirkkoon liitetystä majakasta tuli Suomen ensimmäinen lentomajakka.
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ks. päätös ja Kirkkolain 3 luku 22§
Luonti: 27.3.2025
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
takaisin
Historia