HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Salo
Malmberget	259400001
Hoitoalue:	Varsinais-Suomi
Hoitotaho:	ei määritelty
Ajoitus:	uusi aika
Tyyppi:	raaka-aineen hankintapaikat
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6678773 I: 311777
Pinta-ala:	0.00 ha
Peruskartta:	Orijärvi 201406
Luonti: 1.1.1900, Viimeisin muutos: 4.9.2014
takaisin

Yleiskuvaus

Kohde sijaitsee Leilän kylässä, Määrjärven koillisrannalla, n. 3,3 km Antskogin sillalta pohjoiseen. Alueen itäpuolella virtaa Määrjärveen laskeva puro. Malmberget mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä vuonna 1630. Paikalta louhittiin rautamalmia vuoteen 1866 saakka, jolloin tuontimalmin tulli poistettiin ja louhinta kävi kannattamattomaksi. Parhaimmillaan Malmbergetistä saatiin 700-800 tonnia malmia vuosittain. Nykyään alueella voidaan nähdä valtavat jätekivikasat, seitsemän vanhaa kaivoskuilua ja jäännöksiä muista kaivostoiminnan aikaisista rakenteista.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.11.2022

Yleissuunnitelma

Hoitotaho:	ei määritelty
Ympäristötuki:	ei myönnetty

Hoitotavoitteet

Hoidon tavoitteena kaivosalueella on puoliavoin maisematila. Maisemanhoidon avulla pyritään tuomaan esille kaivostoiminnan aikaisia kivirakenteita, jotka jäsentävät maisemaa ja antavat sille mittakaavaa. Pelto/niittyalue pidetään avoimena - parhain hoitotapa olisi lammaslaidunnus. Kaikessa maisemanhoidossa tulee huomioida myös luonnonarvot (mm. suorasuusulkukotilo/muut kotilot ja kasvillisuus kts. luonnonympäristöosio/kasviluettelo). Em. reunaehdoista keskustellaan luonnonsuojelusta vastaavien henkilöiden kanssa, jos kyseessä on laajempimittainen maisemanhoito. Maanomistaja suhtautuu erittäin myötämielisesti alueen maisemanhoitoon. Maanomistajan toimesta alueella sijaitsevat kaivoskuilut on suojattu verkkoaidoilla.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:

Kiskon - Vihdin järviseutu

Selvitykset

Jukka, Moisanen 1995: Muinaisjäännöksen hoitosuunnitelma - Kisko, Malmberget. Nikander, Gabriel 1929: Fiskars bruks historia. Matvejew, Irina 1949: Fiskars - vår hembygd. Stig Nordman, Kort om Malmberget (lyhyt historiikki, joka on mm. Tammisaaren maakuntamuseossa). J.G. Broberg, Charta öfver Malmbergs Grufvor 1831. C.J. Broberg, Karta öfver Malmbergs Grufor 1864. Karttaselitelmä Malmberg nimisestä kaivospiiristä. Tehnyt kaivospiirin määräämistä varten maanmittausinsinööri Viljo Virkkunen vuonna 1943. Anja Sarvas, Seija Väärä 1998: Kiskon ja Suomusjärven historia I, s. 305-318. Maakotilokartoitus Irene Routio 1993. -Turku Ruissalo, Kisko Korkianiemenkallio, Kisko Malmberget, Kisko Sorronniemi, Lemu Luodonmaa ja Eura Harola. Turun ja Porin lääninhallitus. Ympäristöosasto. Suorasuusulkukotilon (Cochlodina orthostoma) suojelusuunnitelma Irene Routio. Kasvillisuuskartoitus Aimo Nummi 1996. Geologinen tutkimus / kartoitus 1942.

Kirjallisuus

Visa Immonen: teollisuuden jälkiä ja uhanalaisia kotiloita. Arkeologia Nyt 2/2007.

Luonnonympäristö

Topografia

Jyrkästi koillista ja pohjoista kohti nouseva kallioalue. Rannanpellon tila alavaa vanhaa metsitettyä peltoa. Kosteus: tuore.

Kasvisto

Lehto 2 ha. Tuore kangas 4 ha. Mänty, kuusi, koivu, vaahtera, lehmus, haapa, pähkinäpensas. Malmbergetin alueella on tavattu kaikkiaan 224 kasvilajia. Silmällä pidettävä, harvinainen: metsälehmus. Kulttuurikasvit; Pölkkyruoho, mäkikaura, törrösara, särmäkuisma, syylälinnunherne, jänönapila. Kaivostoiminnan aikaisia tulokkaita mm. humala, mäkiminttu ja ketokäenminttu.

Eläimisto

Uhanalainen laji: suorasuusulkukotilo (Cochlodina orthostoma) Silmällä pidettävä, harvinainen: piikkikotilo (Acanthinula aculeata), litteäkristallikotilo (Vitrea contracta) Lisäksi hoidetun alueen eteläpuolisessa haavikossa on tehty havaintoja liito-oravasta.

Kulumisherkkyys

Suorasuusulkukotilon säilymisen edellytyksenä on habitaatin säilyttäminen nykyisellään (vältettävä maaperän kulumista ja kasvillisuuden tallomista). Alueella on varsin helposti vahingoittuva kasvillisuus.

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	ei määritelty
Kyltti:	ei
Viitoitettu:	ei

Maankäyttö

Malmbergetin muinaismuistoalueella ei ole asutusta, mutta se rajautuu lounais-eteläosaltaan huvila-asutukseen.

Varustus

Ei ole. Lammasaitaus.

Käyttömahdollisuudet

Soveltuu opetukseen; hyvä esimerkki 1600-1800-luvun kaivostoiminnasta. Soveltuu huonosti matkailuun; kohde on vaikeasti saavutettavissa. Yksityistiet rajoittavat käyttöä. Lähistöllä sijaitsevat Fiskarsin ja Antskogin ruukit, joiden toimintaan kaivos liittyy. Sijatsee jyrkästi Määrjärven rantaan laskevan kallioalueen laidalla, kuilut ovat osittain kalliojyrkänteiden välissä. Maakotiloiden esiintyminen edellyttää mahdollisesti kulkurajoitusten asettamista lehdon alueelle.

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Malmberg (Leila, Pyymäki) 1000013177, raaka-aineen hankintapaikat

kopioi linkki tälle sivulle: