Tuiskulan mylly ja saha sijaitsevat Voitoisiin menevän tien vierellä Köyliönjoen varressa. Rakennukset ovat suhteellisen hyväkuntoiset, myllyn katto on uusittu joitakin vuosia sitten ja mylly näkyy kauaksi tielle halliten maisemakuvaa. Tuiskulan saha sijaitsee joen pohjoispuolella, mylly samalla kohdalla joen eteläpuolella. Koski on Köyliön Vanhakartanon vanha mylly- ja sahapaikka. Vuonna 1872 raivonnut tulipalo hävitti alueelta kaikki rakennukset, mutta kartano rakennutti laitokset pian uudelleen. Köyliönjoki on ohjattu virtaamaan puisessa uomassa rakennusten välissä ja saha seisoo osaksi veden päällä. Vesisahan rakennus on kaksikerroksinen ja se on sekä sisältä että ulkoa alkuperäisessä asussaan. Saha on viimeksi ollut käytössä vuonna 1962. Paikalleen jätetty laitteisto on vuodelta 1898. Tiilinen ja luonnonkivinen mylly on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1874. Se on edelleen ajoittain käytössä.
Rakennusryhmää täydentävät joen eteläpuolella myllärin tupa ulkorakennuksineen sekä pohjoispuolella Sahan tila ja sahurin mökki.
Myllymäen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee sahan ja myllyn välittömässä yhteydessä joen eteläpuolella olevalla metsäisellä mäellä. Mäkeä on aikanaan laidunnettu , nyttemmin se on pahasti umpeen kasvanut ja tiheän nuoren männikön peitossa. Myllymäeltä alas Köyliönjokeen ja myllylle on avautunut aikanaan näkymä kedolle, joka nyt on hyvin umpeenkasvanut. Myllytuvan ympäristössä on kuitenkin edelleen perinnemaisemaksi luokiteltua ketoa ja niittyä.
Hoitoalue rajautuu Köyliönkartanon omistuksessa olevan Ilmijärppin tilan rajoihin: Etelässä tiehen, lännessä Myllymäen yli kulkevaan rajalinjaan, jonka paikka on vielä jäljitettävissä vanhan piikkilanka-aidan perusteella, pohjoisessa jokeen ja idässä jokeen ja sahaan. Hoitoalue on laaja, kokonainen maisemakokonaisuus, jossa on edustettuna asutushistoriaa lähes 5000 vuoden takaa ja teollisuushistoriaa 1700-luvulta alkaen.
TILAN MYYNNIN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTUMISEN VUOKSI HOITO ON LOPETETTU. |
takaisin
Yleiskuvaus
Myllymäki 319010006, asuinpaikat