Kohteen hoidosta on vastannut peruskunnostuksen jälkeen Teekkarimuseo.
Otaniemen röykkiö sijaitsee Teekkarikylässä Jämeräntaipaleen -kadun eteläpuolella pienellä kalliopaljastumalla. Röykkiötä ympäröi nurmipeitteinen viheralue, joka rajautuu pohjoisessa Jämeräntaipaleeseen ja muilla reunoilla rakennuksiin ja piha-alueeseen.
Röykkiö on matala, lohkareista kasattu ja ainakin pintaosistaan osin humustäytteinen.
Ympäristössä on korkeita rakennuksia, piha-alueita ja parkkipaikka. Röykkiö sijoittuu viheralueen reunaan pienelle kalliotöyräälle. Noin parituhatta vuotta sitten kohde on ollut aivan merenrannassa oleva kallioranta, mahdollisesti saaressa.
Röykkiö on tutkittu vuonna 1952 kaivauksin (J. Leppäaho), mutta sitä ei voitu niiden avulla ajoittaa. Luonteensa ja sijaintinsa puolesta se voi ajoittua pronssikauden lopulle tai rautakauden alkupuolelle. Pronssikautiset (noin 1500/1300-500 eKr.) ja varhaisrautakautiset röykkiöt ovat Uudellamaalla yleisiä muinaisjäännöksiä. Kaivauksissa useat niistä ovat osoittautuneet löydöttömiksi, mutta joskus röykkiöistä on löydetty keramiikan paloja, pronssiesineitä ja palanutta luuta. Ruumiit on haudattu polttamattomina tai poltettuina.
Röykkiöön on liittynyt Espoon kaupunginmuseon asentama, hieman huonokuntoinen informaatiotaulu. Röykkiön reunaa on jossain vaiheessa laitettu betoniseen kaivonrenkaaseen tehty kukkaistutus, minkä alta röykkiön kiveystä oli raivattu pois. Istutus poistettiin beonirenkaineen vuoden 2001 hoidon yhteydessä.
Röykkiön rinnalla sijaitsee kaksi kiveä, jotka liittyvät toisiinsa rautaketjulla. Kyseiset nk. Jämerän kivekset liittyvät teekkarihistoriaan ja kuvaus niiden tarkemmasta luonteesta löytyy Teekkarimuseosta. Myös röykkiö itse on sidottu teekkarihistoriaan. Perinteen mukaan kerrotaan, että röykkiö on Alkuteekkarin hauta. |
takaisin
Yleiskuvaus
Otaniemi 49010097, kivirakenteet