HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Savitaipale
Kärnäkosken linnoitus	999000012
Hoitoalue:	Etelä-Karjala
Hoitotaho:	maanomistaja
Ajoitus:	historiallinen
Tyyppi:	puolustusvarustukset, linnoitukset
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6792210 I: 538135
Pinta-ala:	3.20 ha
Peruskartta:	Kuolimo 313212
Luonti: 12.1.2005, Viimeisin muutos: 30.3.2016
takaisin

Yleiskuvaus

Kärnäkosken linnoitus sijoittuu Savitaipaleen Kärnään Kärnänkosken ja Kärnäjoen länsipuolelle Kuolimojärven ja Saimaan väliselle kankaalle. Se rakennettiin vuonna 1791 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla osaksi Pietarin puolustusjärjestelmää. Linnoitus lakkautettiin vuonna 1809. Kärnäkosken linnoitus rakennettiin muodoltaan epäsäännölliseksi ja se muodostuu toisiinsa liittyvistä bastioni- ja tenaljimuureista. Vallit ovat tuetut kiviverhouksella. Linnoitusta reunustavat muutaman metrin korkuiset kivimuurit, joilla on paksuutta parhaimmillaan lähes 10 metriä. Linnoituksessa on ollut aikanaan kasarmi, upseeritalo, päävartio, arestirakennus ja ruutivarasto. Näistä rakennuksista ei ole jäljellä muuta kuin kivijalka. Maastossa ympäristössä myös laajemmin erilaisia rakenteita kuten kivivarastoja. Linnoituksesta johtaa yhdystie etelään ns. Vuorilinnoitukseen, joka oli rakennettu Kuolimolta Saimaalle kulkevan liikenteen valvomiseksi ja puolustamiseksi. Linnoitus sijaitsee noin 320 metriä Kärnäkosken linnoituksen eteläpuolella. Epäsäännöllisen muotoisessa redutissa on viisi taitteista maavallia ja se on 44 metriä pitkä sekä 40 metriä leveä. Vallit ovat nykyisin maan peitossa. Kärnäkosken linnakkeella on tehty hoito- ja kunnostustöitä useaan otteeseen mm. 1940-luvulla, 1960-70 -luvuilla ja uudelleen 1980-luvun lopulta alkaen. Näissä töissä on mm. raivattu puustoa ja kasvillisuutta sekä kunnostettu linnoituksen rakenteita. Kärnäkosken linnoitus kuuluu osana Museoviraston ja ympäristöministeriön luokittelemaan valtakunnallisesti merkittävään Kärnäkosken ja Partakosken linnoitusten kulttuurihistorialliseen ympäristöön ja maisema-alueeseen.

Luonti: 12.1.2005 Viimeisin muutos: 8.11.2013

Osa-alueet

1 Koko alue

3.20 ha

Yleissuunnitelma

Laatija:	Päivi Maaranen
Päiväys:	7.11.2013
Hoitotaho:	maanomistaja
Ympäristötuki:	ei myönnetty

Hoitotavoitteet

Kärnäkosken peruskunnostus tehtiin vuosina 1988-1989, minkä jälkeen kohde siirtyi ylläpitävän hoidon piiriin. Ylläpitävään hoitoon on liittynyt myös muinaisjäännösten rakenteiden kunnostamisen jatkaminen. Maisemanhoidon tavoitteena on linnoituksen ja sen rakenteiden näkyvissä pitäminen sekä kasvillisuuden rakenteita hajottavan vaikutuksen estäminen. Muinaisjäännöksen rakenteiden kunnostamisen tavoitteena on hajonneiden rakenteiden korjaus, tukeminen ja vahvistaminen. Kohteen varustamisen tavoitteena on jo olemassa olevien kävijäinfrastruktuurin liittyvien rakennelmien ylläpito ja tarvittaessa uusien rakentaminen.

Hoito-ohje

Hoidon menetelminä korostuvat maisemanhoidon ja muinaisjäännösten rakenteiden kunnostamien menetelmät. Maisemanhoidon menetelmistä korostuvat yksittäisten puiden poisto, mekaaninen vesakon raivaus ja tarvittaessa niitto sekä laiduntaminen lampailla. Rakenteiden kunnostamisen menetelminä korostuvat perinteiset kivityömenetelmät, jotka toteutetaan korjattavan rakenteen mukaisiin ratkaisuihin pyrkien. Nämä on perusteltua toteuttaa erillisten, kohdekohtaisten restaurointisuunnitelmien pohjalta. Kävijäinfrastruktuurin osalta huomiota kiinnitetään kävijäturvallisuuteen ja saavutettavuuteen. Lisäksi painotetaan kävijäeroosion torjuntaa mm. polkujen ja muiden kulutuskestävyyttä tarvitsevien paikkojen osalta. Tarvittaessa käytetään erilaisia eloperäisiä katteita eroosion estokeinoina.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:	Suur-Saimaan seutu
Perinnebiotooppi:	Linnoituksen niitty- ja ketoalue
Natura-alue:	Kuolimo FI0420001?
Luonnonsuojelualue:	Kärnäkoski koskiensuojelulailla suojeltu

Selvitykset

- SAVITAIPALE, KÄRNÄKOSKEN LINNOITUKSEN INVENTOINTI JA KARTOITUS 31.3.–25.4.2008. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Päivi Hakanpää. Saatavana sähköisessä muodossa verkossa Museoviraston rekisteriportaalissa. - alueella on tehty kasvillisuuskartoitus vuonna 1987 ja neljään otteeseen 1990-luvulla (Saulo Henttonen 1987, Seppänen 1990; Jantunen, Saarinen ja Marttila 1999, 10, 27, 81–82). Ks. tarkemmin Päivi Hakanpään selvitys edellä. - turvallisuuskartoitus 3.6.2010. Sanna Ihatsu, CasaCo Oy ja rakennustarkastaja Jaakko Nopanen, Savitaipaleen kunta

Kartat

- jonkin verran historiallista kartta-aineistoa, ks. esim. Päivi Hakanpään selvitys 2008 Museovirastossa ja sen lähteet

Kirjallisuus

- Teija Tiitinen (toim.) 1999. Hiidenkiuas ja tulikukka. Opas arkeologisen kulttuuriperinnön hoitoon. Sivut 125-126. - Museovirasto restauroi. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 12. Toimittaja Marja Sahlberg. 2004.

Luonnonympäristö

Topografia

Kohde sijaitsee glasigeenisen korkokuvan alueella matalalla kumpareella. Maanpinta on muodoiltaan loivasti kumpuilevaa, mutta linnoituksen alueella alkuperäinen topografia on osittain kadonnut linnoittamiseen liittyvissä maansiirtotöissä. Maaperä on moreenia, mutta linnoituksen alueelle on ilmeisesti tuotu soraa ja multavia, eloperäisiä maalajeja linnoittamisvaiheessa.

Kasvisto

Linnoituksen aluella on hyvin harvapuustoinen valtapuusto koivua, pensaskerrosta ei ole ja kenttäkerros on heinä- ja ruohovaltaista niitty- ja ketokasvillisuutta. Linnoituksen eteläpuolella on lehtomaisen kankaan metsäkasvillisuutta (OMT), valtapuuna koivu, seassa mäntyä. Pensaskerros on vähäinen ja kenttäkerroksessa on lehtomaisia lajeja varpukasvillisuuden lisäksi. Alueella esiintyviä harvinaisia kasveja ovat mm. mäki- ja ketokäenminttu, heinäratamo ja pölkkyruoho. Uhanalaista hoikkaängelmää esiintyy alueen länsilaidoilla. Linnoituksen kasarmialueen kasvillisuus on muuta aluetta rehevämpää.

Eläimisto

Ei erityistietoja eläimistä.

Kulumisherkkyys

Ei erityisen kulumisherkkää maaperää ja vahva kenttäkerros, mikä suojaa maanpintaa kulumiselta. Kevyitä kasvipeitteen kulumisen merkkejä poluilla ja muilla runsaasti kävellyillä alueilla.

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	Museoviraston pystyttämä
Kyltti:	ei
Viitoitettu:	ei

Maankäyttö

Ei välitöntä maankäyttöpainetta. Linnoituksen lähellä jonkin verran asutusta.

Varustus

Vesi ja sähkö paikan päällä. Kävijäinfrastruktruuri hyvä, mm. kulkuportaita ja muita kulkua helpottavia rakenteita. Lisäksi opastaulut ja polkuverkosto. Pysäköintimahdollisuus tien vieressä levennyksellä. Niemen kärjessä kyläyhdistyksen ylläpitämä laavu.

Käyttömahdollisuudet

Kohde on valtakunnallinen, maakunnallinen ja paikallinen nähtävyyskohde. Kohde on myös osa Linnasta linnaan -nähtävyyskokonaisuutta. Kohde soveltuu ekskursio-, opetus- ja virkistyskäyttöön. Kohde soveltuu kohtalaisen hyvin liikuntaesteisille, vaikka he eivät pääse koko linnoituksen alueelle. Turvallisuusriskit: linnoituksen muureilla ja kapeiden vallien päällä ei tule kiipeillä putoamisvaaran vuoksi. Kohteesta myös erillinen turvallisuuskartoitus.

Kulkuohjeet

Mikkeli-Lappeenranta tieltä nro 13 käännytään Savitaipaleen keskustaan, ajetaan keskustan läpi ja käännytään Suomenniemelle vievälle tielle nro 409. Tätä tietä ajetaan 11 km, linnoitus jää oikealle. Lähin osoite on Partakoskentie 863, missä sijaitsee levennys autojen pysäköintiä varten.

Liitetiedostot

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
	Hoitosuunnitelman 2013 karttaliite

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Kärnäkosken linnoitus 1000002083, puolustusvarustukset

kopioi linkki tälle sivulle: