Hoidosta vastaa Uudenmaan luonnonsuojelupiirin hoitoprojektiensa kautta vuodesta 2004 eteenpäin kohdenimellä Storgårdin haka.
Kudiby kylätontti sijoittuu Kungsån jokilaakson rautakautisen asutusvyöhykkeen eteläiseen reunaan, ja sitä on pidetty yhtenä jokilaakson vanhimmista kylistä (Kerkkonen 1952). Lähimmät kohteet, Karjaan Hagabackan ja Snörsin hautapaikat sijaitsevat 300–500 metriä Kudibystä itäkoilliseen. Joen vastarannalla, noin 500 metriä lounaaseen kohoaa Tammisaaren Kullåkersbacken, josta on todettu keskiaikaisen ja mahdollisesti myös rautakautisen asutuksen merkkejä. Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen ja Merellinen perintömme -projektin kenttätutkimuksissa 2002 Kudibyn alueelta todettiin ajoitukseltaan ja tarkoitukseltaan tuntemattomia kivirakenteita. Pellosta pintapoiminnassa kerätyistä löydöistä suurin osa on palanutta savea ja historiallisen ajan aineistoa, mutta saviastianpalojen joukossa on mahdollisesti myös kappale rautakautista keramiikkaa.
Hoidettu Storgårdin haka sijaitsee Kudibyn Storgårdin tilalla metsäisten kallio-moreeniselänteiden rajaamassa murroslaaksossa. Laakson rinteet ovat pääasiassa loivasti kumpuilevia hiesumaita ja viettävät terassimaisesti jokiuomaa kohti. Nykyinen merenlahti on yli 6 kilometrin päässä, mutta on vielä keskiajalla ulottunut Storgårdineteläpuoliselle tasangolle (Storfladan). Perinnemaisema sijoittuu Storgårdin nykyisen tilakeskuksen kaakkoispuolelle maantien molemmin puolin, peltojen ja niittyjen reunustamaan metsämaastoon.
Kudibyn kylän on katsottu syntyneen ennen 1300-luvun loppua. Tiluskartan 1702 mukaan kylän toinen talo (A) on sijainnut aivan perinnemaisemarajauksen pohjoispuolisella mäellä, nykyisestä päärakennuksesta noin 150 metriä kaakkoon. Tiluskartassa 1770 talon nimenä on Storgård. Sen luoteispuolelle on merkitty sotilastorppa, suunnilleen nykyisen päärakennuksen kohdalle. Kylän toinen talo, Lillgård on merkitty molempiin karttoihin (1702 B, 1770 Nro 1, Lillgård) nykyisestä Lillgårdin päärakennuksesta noin 100 m länteen.
Karttalähteiden perusteella perinnemaisemarajauksella on välitön yhteys Kudibyn vanhimpaan maankäyttöön. Kylän vainiot ovat avautuneet nykyisinkin peltojen
keskellä kohoavan metsäsaarekkeen molemmin puolin. Osa-alue 2 sijoittuu suoraan Storgårdin tontille. Vuoden 1872 senaatinkartan mukaan Storgårdin puolella on kaksi asuinrakennusta, toinen nykyisen päärakennuksen kohdalla ja toinen vanhalla kylätontilla, sekä niiden välisellä alueella useita talousrakennuksia.
Alueelta on maastokäyntien yhteydessä tarkastettu pääasiassa perinnemaisemarajauksen lähiympäristöä eli Storgårdiin kuulunutta metsäsaareketta (osa-alue 1), vanhan kylätontin aluetta (osa-alue 2) sekä peltolohkojen reunamia. Saarekkeen kaakkoisosassa on kesäasuntona käytetty rakennus, jonka ympäristöä on muokattu pihamaaksi. Pihamaan luoteis- ja pohjoisluoteispuolisessa metsässä erottuu useita kuopanteita ja latomusmaisia kiveyksiä. Jäännösten tarkoitus ja ajoitus on epäselvä, mutta sijoittelun ja tekotavan perusteella ainakin osa on melko myöhäisiä rakennelmia.
Metsäsaarekkeen itäpuolella oleva pelto on terassimainen ja soveltuisi topografiansa ja maaperänsä (hiesua) puolesta hyvin varhaiseen maankäyttöön. Peltoterassin itäreunassa on yksi pitkänomainen saareke ja sen pohjoispuolella pienempiä kalliosaarekkeita, joihin on kasattu kiviä. Metsäsaarekkeeseen johtava tie on 1872 kartan mukaan kääntynyt itään pellon poikki ja kulkenut saarekkeen pohjoispuoleltajoen yli kohti Bergbytä. Paikalla voi kuitenkin olla vanhempaakin asutusta, sillä aivan metsäsaarekkeen itäreunasta löytyi tarkastuksessa peltomaan pinnasta pieni kappale palanutta savea, jonka aines muistuttaa rautakauden keramiikkaa. Määritys on epävarma, eikä alueen vanhinta maankäyttöä voida vielä sen perusteella arvioida luotettavasti.
Osa-alueella 2 kallioisella kylätontilla on tarkastusten perusteella säilynyt monenlaisia kiveyksiä ja kuoppia, jotka todennäköisesti liittyvät rakennuksiin. Senaatinkarttaan 1872 merkityt asuinrakennuksen jäännökset erottuvat osa-alueen länsiosassa edelleen hyvin. Tonttimaan itäreunassa näkyy vanhojen viljelymaiden muokkauksen jälkiä, mm. raivauksessa muodostuneita matalia kivirivejä. Muista jäännöksistä kiinnostavimpia ovat akennusjäännösten pohjois- ja luoteispuolella, kalliokohoumien välisessä notkossa erottuvat matalat kiveykset. Kylätontin ja nykyisen päärakennuksen välisellä
alueella on runsaasti merkkejä maankäytöstä, muun muassa 1770 kartassa näkyvän, koilliseen johtavan tien ura sekä rakennuksista jääneitä kumpareita ja kiveyksiä.
Arkeologisesti alue on erittäin kiinnostava, koska sillä on rautakautista ja keskiaikaista asutusta ajatellen keskeinen sijainti. Vanhimpien karttojen kuvaamat peltokuviot ovat pysyneet lähes ennallaan nykypäiviin saakka. Storgårdin ja Lillgårdin entiset talonpaikat ovat säilyneet avoimina ja rakentamattomina.
Teksti tiivistetty Sirkka-Liisa Seppälän raporttitekstistä. |
takaisin
Yleiskuvaus
Kudiby (Kuddeby) 1000011680, asuinpaikat