Långvik sijaitsee noin noin 7,5 kilometriä Inkoon kirkosta länteen. Kohde on peltojen ja tien rajaama mäenkumpare, jonka itäpuoli on vanhaa, osittain umpeenkasvanutta laidunta. Länsipuolella on muutama talo talousrakennuksineen. Itäpuoli on avointa ja sen hoidettu raivaamalla sekä laiduntamalla vuodesta 2003 alkaen. Keskiossa on umpeenkasvanutta aluetta; talojen pihapiirissä on avoimempaa heinävaltaista niittyä.
Kohde sijoittuu mariinisen ja polygeneettisen korkokuvan vaihettumavyöhykkeelle mariinisten savilaaksojen reunalla olevalle kumpareelle. Sitä rajaavat pellot paitsi pohjoista, jossa rajana on tie. Tien pohjoispuoli näyttää asumattomalta Kuninkaan kartastossa mutta nykyään siinä on useita taloja.
Alueella on havaittavissa runsaasti erilaisia merkkejä historiallisesta kyläasutuksesta kuten rakennusten perustoja, kiviaitoja ilmeisesti ainakin osittain vanhojen teiden varsilla, kivikasoja sekä muita kivirakenteita. Joissakin kohden kiviaidat ja pitkänomaiset kiveykset vaikuttavat rajaavan mahdollisia pieniä viljelys- tai puutarhatilkkuja. Vaihtoehtoisesti kyse voi olla karjatarhoista rakennusten yhteydessä.
Alueen itäosassa olevalla kalliolla kallioalueen eteläpäässä on muutamia matalia latomuksia tai kiveyksiä, jotka voivat olla merkkejä esihistoriallisesta ihmistoimin-nasta alueella. Toisaalta pitkään jatkunut asutus on tuottanut kylän alueelle monia erityyppisiä rakenteita, joiden luonnetta ja ikää ei saa ajoitettua tarkemmin ilman arkeologisia tutkimuksia.
Tarkastetulla (Maaranen 2006) alueella on havaittavissa neljä luonteeltaan erilaista kokonaisuutta. Keskeisin asuttu alue rakennusten kivijalkoineen sijoittuu alueelle A ja tällä alueella on myös kiviaitoja sekä –valleja. Alueen itäpuolella on laajahko kallioselänne B, missä on matalia kiveyksiä sekä eteläosassa kivivalleja sekä raivat-tu alue. Alue C sijoittuu alueen B länsipuolelle; alue on erittäin umpeenkasvanut ja siellä on suurehkon kivirakennuksen perustus tai mahdollinen puutarhan kiviterassi sekä ainakin yksi muu kohtalaisen kokoisen rakennuksen perustus sekä kaivon jäänteet. Tällä alueella on kasvillisuudessa ikääntyneitä jalopuita sekä vanhoja ryytikasveja. Alue D sijoittuu tämän alueen länsipuolelle: niityllä on mm. kiviaita ja muutamia röykkiötä. Alueen pohjoisosassa tien varressa on kestikievarin perustus.
Muinaisjäännöksen tarkastus vuonna 2006, raportti P. Maaranen 2007.
Muinaisjäännöksen hoidon ja käytön tarkastus (muinaisjäännösten hoitotietokannan tuloste), raportti P. Maaranen 2007
Kasvillisuuskartoitus, A. Nummi 2007.
Luonnonympäristö
Kasvisto
- saksankirveli mm.
Käyttömahdollisuudet
Infotaulu:
ei määritelty
Kyltti:
ei
Viitoitettu:
ei
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.