Albergan vanhan kartanon puisto (mj.rek.nro. 1000 00 6454) sijoittuu Kehä I:n itäpuolelle Leppävaaraan. Nykyisellään kohteessa on nähtävissä mm. puutarhan kylmämuurattuja kiviterasseja ja puiston vesirakenteiden (karppilammikot niitä mahdollisesti yhdistävine vesireitteineen) jäännöksiä.
Puisto käsittää terassien muodostaman muotopuutarhan ja niitä ympäröivän maisemapuiston erilaisine rakenteineen. Kohteessa on arvokas 1700-luvun puiston jäänne, jonka keskeiset osat ovat säilyneet hyvin. Samantapaisia 1700-luvun kohteita on Suomessa säilynyt vain muutamia.
Vanhan Albergan puisto on peräisin 1700-luvun puolivälin tienoolta, jolloin Carl Tersmeden osti Albergan säterin ja rakennutti puutarhan kartanon yhteyteen. Carl Tersmedenin kodista muodostui yksi Viaporin upseeriston tapaamispaikkoja ja Albergassa vietettiin vilkasta seurapiirielämää, josta on olemassa myös kirjallisia kuvauksia. Vuonna 1765 Tersmedenin perhe muutti Ruotsiin ja kartano siirtyi pian von Zansen-suvulle; vuonna 1855 kartano myytiin Fedor Kiseleffille.
Kartanon päärakennus oli 1700-luvulla vanhan Albergan muotopuutarhan yhteydessä. Vuonna 1803 rakennettiin uusi päärakennus muotopuutarhan kaakkoispuolelle ja viimeistään tässä vaiheessa maisemapuisto laajeni muotopuutarhan ympärillä. 1870-luvun alussa rakennettiin nykyinen päärakennus omine puutarhoineen Kehä I:n länsipuolelle.
Albergan vanhan kartanon puisto on ollut hoitamatta viimeistään 1950-luvulta lähtien, jolloin 1800-luvun alussa rakennettu päärakennus purettiin. Todennäköisesti puisto on kuitenkin vähitellen jäänyt hoidon ulkopuolelle jo 1870-luvulta alkaen, jolloin uusi päärakennus sekä sen ympäristön puisto puutarhoineen perustettiin Kehä I:n länsipuolelle.
Albergan puutarha ja puisto muodostavat laajan kokonaisuuden. Hoito kaupungin yleisenä viheralueena olisi oleellisena mutta ei toistaiseksi alueen maankäyttösuunnitelmien toteuttamista odotellessa mahdollista.
Albergan hoidon perusteluna on alueen historiallinen ja tutkimuksellinen merkittävyys sekä alueen arvostuksen kohottaminen muinaisjäännöksenä.
Hoidon yleistavoitteena on puuston, vesakon ja muun kasvillisuuden peittämien ja osittain murtamien kylmämuurattujen terassi- ja muiden kivirakenteiden paljastaminen.
Hoidon erityistavoitteena on vielä tuntemattomien puuutarha- ja puistorakenteiden tunnistaminen ja dokumentointi.
Hoitoa toteutettaessa on erityisesti huomioitava alueen vanha jalopuusto ja muut luonnon monimuotoisuuteen vaikuttava seikat.
Hoito-ohje
Hoidon menetelmistä korostuvat maisemanhoidon menetelmät. Rakenteiden korjaamiselle on kohtalainen tarve. Kohteen varustaminen on perusteltua siinä vaiheessa, kun viheraluetta aletaan laajemmin hyödyntää virkistysalueverkoston osana.
Maisemanhoidon menetelmistä painottuvat maastonsiivous, vesakonpoisto, kohdennettu niitto ja yksittäisten puiden poisto. Maastonsiivouksen ja vesakonpoiston avulla paljastetaan puutarhan kivirakenteet. Kohdennetun niiton avulla pyritään turvaamaan mahdollisten arvokkaiden kasvialueiden säilymistä. Puiden poistolla estetään juuriston hajottavaa vaikutusta rakenteisiin.
Rakenteiden korjaamisessa korostuva kivityöt, erityisesti murtuneiden terassien tukeminen, purkaminen ja uudelleen latominen. Taustat on vahvistettava tässä vaiheessa maakerroksin.
Kohteen varustaminen käsittää erityisesti kohteen sivupoluston rakentamisen ja ylläpidon sekä informaatiotauluttamisen.
Taustatiedot
Maisemamaakunta:
Suomenlahden rannikkoseutu
Selvitykset
- muistio maastokäynnistä, P. Maaranen 2001
- kaivauskertomus, G. Haggren 2001
- hoidon ja käytön tarkastus, P. Maaranen 2006
- maastopalaverimuistio P. Maaranen 2006.
Kartat
Melko paljon vanhaa kartta-aineistoa saatavilla (mm. Espoon kaupunginmuseo).
Kirjallisuus
Espoon kaupunginmuseon Albergaa käsittelevä julkaisus vuodelta 1997 sarjassa Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia 4
Luonnonympäristö
Topografia
Pinnanmuodoiltaan puutarhassa tasaista ja puiston puolella hieman loivasti kumpuilevaa sekä länteen viettävää rinnettä. Maaperänä ruskomaannos ja multa, jotka erittäin ravinteisia maalajeina.
Kasvisto
Vanhan Albergan puutarhan kasvilajisto on osin korvautunut lehtovoittoisella (OMT)metsälajistolla ja haapa on levittäytynyt mm. muotopuutarhaan. Ylemmillä terasseilla kasvaa ikääntynyttä vaahteraa ja muotopuutarhassa suojeltu tammi. Osa kivirakenteista on melko hyvässä kunnossa, osa on hajonnut mm. kasvillisuuden juuriston hajottavan vaikutuksen takia.
Muotopuutarhan eteläpuolinen avoin alue heinäniittyä ja yksittäisiä lehtipuita maisemapuina. Puistolammet ovat umpeenkasvaneet. Pohjoinen puistolampi on lisäksi vesakoituntu ja reunoiltaan puustoutunut.
Erillistä kasvillisuuskartoitusta ei tehty.
Eläimisto
Ilmeisesti vanhassa jalopuussa viihtyviä lajeja; erillistä eläinlajikartoitusta ei tehty.
Kulumisherkkyys
Ei varsinaisesti kulumiselle herkkää. Kivirakenteet eivät kestä runsasta kulkemista ylitse.
Käyttömahdollisuudet
Infotaulu:
ei infotaulua
Kyltti:
ei
Viitoitettu:
ei
Maankäyttö
Voimakkaan maankäytän ympäröimä alue, johon kohdistuu maankäyttöpaineita erityisesti länsiosiltaan (tie- ja toimitilarakentaminen). Neuvotteluja muinaisjäännöksen säilyttämiseksi rakentamisesta huolimatta käydään jatkuvasti.
Varustus
Pyörätie läpi puiston. Vesi ja sähkö saatavissa lähikiinteistöistä.
Käyttömahdollisuudet
Soveltuu seudulliseen matkailuun ja kunnostettuna matkailukohteeksi. Paikallinen virkistys-ja opetuskohde. Erittäin hyvä ekskursiokohde.
Kulkuohjeet
Kohde sijaitsee Espoossa Kehä I itäpuolella Leppävaarassa, lähin katuosoite on Upseerinkatu 9.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
takaisin
Yleiskuvaus
Alberga, Kersantinpuisto 1000006454, asuinpaikat, asuinpaikat