 |
| Laitila | |
| Rukoushuone-Kansakoulunmäki | 999000162 |
| Hoitoalue: | Varsinais-Suomi |
| Hoitotaho: | ei määritelty |
| Ajoitus: | rautakautinen |
| Tyyppi: | hautapaikat, polttokenttäkalmistot |
| Koordinaatit: | ETRS-TM35FIN P: 6760767 I: 212556 |
| Pinta-ala: | 0.00 ha |
| Peruskartta: | |
| Luonti: 27.4.2009, Viimeisin muutos: 11.2.2015 | |
 takaisin |
|
 Yleiskuvaus |
| Laitilan Rukoushuoneenmäen (aka Kansakoulunmäki, Raittiushuoneenmäki) muinaisjäännösalue löydettiin 1880 luvun puolivälissä. Se sijaitsee aivan Laitilan kirkonkylän keskellä vain neljä sataa metriä kirkolta Rukoushuoneenmäen. Muinaisjäännöksenä se on varsin monimuotoinen. Sen vanhimmat osat edustaneet nk. Untamalan tyypin kalmistoa, jossa on kiven ja maansekaisia kumpuja moreeniharjanteella. Yhteensä Hj. Appelgrenin ja Schvindtin karttojen mukaan alueella voidaan hahmottaa sijainneen 1880-luvulla lähes kolmekymmentä kumparetta, joista ainakin osa on ollut roomalaisaikaisia hautoja. Kumpujen lisäksi alueella on laaja ja rikaslöytöinen polttokenttäkalmisto, jonka käyttöaika ulottuu kansainvaellusajalta viikinkiaikaan. Alueella on myös sijainnut lukuisia pitkänomaisia kuoppia, joita paikkakunnalla on nimitetty ryssänhaudoiksi. Niistä ei tutkimuksissa ole löytynyt muuta kuin hiiltä ja nokea.
Kun alue löydettiin 1880 luvun puolivälissä, se oli vielä jokseenkin koskematon, 1930 luvun alkuun mennessä kuitenkin alueelta otettiin useaan otteeseen hiekkaa ja osa polttokenttäkalmistosta sekä suurin osa kummuista tuhoutui soranoton yhteydessä. Soranottajista suurin on ollut Suomen valtio, joka vuokrasi maa-alueen Martin-Eerolta. Soraa tarvittiin tuolloin tienrakentamiseen. Erityisen merkittäviä alueen tuhoutumiselle ovat Ella Kivikosken (kaivauskertomus vuodelta 1933) mukaan olleet vuodet 1931/1932. Hiekanotto jatkui edelleen 1930-luvulla. Talvella 1935/1936 kirkkoherra oli ottanut yhteyttä ja pyytänyt seurakunnan puolesta lupaa ottaa soraa seurakunnan omistamasta kaakkoisosasta. Ella Kivikosken tekemän kaivaustutkimuksen jälkeen alue vapautettiin tältä osin soranottoon. Soranotto ei ilmeisesti ole enää jatkunut 1930-luvun jälkeen, mutta 1963 alueen luoteisosaan tehtiin pieni kaivaus, koska sinne rakennettiin opettajien asuntola. Paikalta ei kuitenkaan löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä. Lisäksi alueella tehtiin pari pientä kaivausta 1963 ja 1969 vanhan 1930-luvulla muodostuneen sorakuopan reunaan, koska siinä oli havaittu jälkiä kulttuurimaasta ja esineistä. Viimeisimmät kaivaukset paikalle tehtiin kesällä 2009, jolloin Kullttuuriseuran Walon ry:n pyynnöstä ja kustantamana tutkittiin mäen luoteisosassa vesi- ja viemärikaivantoja varten sopivaa linjauskohtaa. Ks. Esa Mikkolan kaivauskertomus. Kun alueella vuonna 1886 tehtiin ensimmäiset tutkimukset, oli maisema hyvin erilainen kuin nykyisin. Lähes koko soikeahko noin 150 x 90 metriä laaja hiekkaharju oli vielä silloin ehjä, lukuun ottamatta mäen lounaislaidalla ollutta pienehköä sorakuoppaa. Harjun ympärillä oli peltoja, sen laella oli Raittiusseuran kokoushuone ja kaksi myllyä. Roomalaisaikaiset kummut erottuivat hyvin maastossa, samoin lukuisat nk. ryssänhaudat. Mäellä ei vielä ollut Theodor Schvindtin ja Hjalmar Appelgrenin vuosina 1886-1887 kaivauksilla kerätyistä kivistä tehtyä suurehkoa kiviröykkiötä. Pieni kansakoulurakennus oli tehty mäen luoteiskulmaan. Mäen lounaisrinteen juurella oli kaksi latoa ja riihi, niistä etelään oli vielä pieni mökki ja paja. Kaivo sijaitsi Rukoushuoneelta noin 40 metriä suoraan etelään. Paikka tunnettiin silloin nimellä Raittiushuoneenmäki. |
| Luonti: 25.11.2009 Viimeisin muutos: 17.1.2011 |
| Yleissuunnitelma |
| Hoitotaho: | ei määritelty |
| Ympäristötuki: | ei myönnetty |
| Hoitotavoitteet |
| Laitilan Rukoushuoneenmäen muinaisjäännösalue otettiin hoito-ohjelmaan Kulttuuriseura Walo ry:n aloitteesta. Rukoushuone oli edellisenä syksynä vaurioitunut pahoin tulipalossa, joka oli ollut tahallaan sytytetty. Kulttuuriseura Walo ry perustettiin sen jälkeen Rukoushuoneen korjauksen tueksi ja on nopeasti kasvanut aktiiviseksi kulttuuritoimintoja järjestäväksi yhdistykseksi Laitilassa. Koska Rukoushuone pyritään kunnostamaan seuran tukipisteeksi ja erilaisten tilaisuuksien järjestyspaikaksi on tilaan järjestettävä kulkureitti, vesi ja sähkö jne. Jotta nämä voitaisiin toteuttaa, oli alueella ensin tehtävä tutkimukset suunnitelluille reiteille. Tutkimukset toteutti Museovirasto kesällä 2009 (ks. Esa Mikkola kaiv. kert.).
Alueen ottaminen aktiiviseen käyttöön edellyttää myös ympäristön ilmeen kohentamista. Pitkään käyttämättömänä olleen kiinteistön ympäristö oli lähes umpeutunut lounaisosaa lukuun ottamatta, sillä pensaskasvillisuus oli päässyt vapaasti leviämään ja peittämään näkymät. Rukoushuoneenmäen aiemmin hyvin keskeinen asema kylän maisemakuvassa on samalla laskenut, sillä sitä ei voi hahmottaa kuin pienestä kulmasta Harjavalta – Uusikaupunkitieltä käsin. Muutoin se on ollut etenkin kesäaikaan tiheän kasvillisuuden peitossa. Hoidossa tavoitteena on maiseman avaamisen ohella turvata etelä-lounaisrinteen ketoalue. |
| Hoito-ohje |
| Rukoushuoneenmäen etelärinteellä on kaunis keto, jonka säilyttäminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista alueen hoidossa. Siellä kasvaa jonkin verran nuoria mäntyjä, joista valtaosan saa poistaa. Myös siellä täällä kasvavia huonokuntoisia katajia poistetaan. Koska alueella ei ole uhanalaisia lajeja, ei siellä ole tarvis rajoittaa liikkumista ainakaan mikäli tilanteessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Ketolajit kestävät hyvin tallaamista ja osittain ne jopa vaativat sitä menestyäkseen. Kenttämäinen yleisilme on tällä alueella tavoiteltu lopputulos.
Kaakkoisosa on umpeutunut kaikkein eniten. Alueella on vaahteraa, jonkin verran nuoria koivuja (erityisesti Harjavalta - Uusikaupunkitien varressa) pensasmaisia pihlajia ja vadelmaa ja niiden määrää tullaan voimakkaasti vähentämään. Alkuvaiheessa puumaisista kasveista poistetaan noin kaksi kolmannesta, mutta tilannetta seurataan edelleen ja mahdollisesti pihlajia poistetaan vielä jatkossa lisää. Ensimmäisenä vuonna erityisesti jätetään talon lähelle pihlajia, koska ne suojaavat paahteiselta auringolta, kun talossa tehdään talkookunnostuksia. Nuoria mäntyjä, koivuja ja pihlajia kasvaa myös alueen itä- ja koillisosassa alueella, joka rajautuu kevyenliikenteen väylään. |
| Taustatiedot |
| Maisemamaakunta: | Ala-Satakunnan viljelyseutu |
| Maisema-alue: | Untamala-Kodjala |
| Perinnebiotooppi (inventoitu): | Keskustan koulun keto (M+) |
| Kirjallisuus |
| A Hackman : Die Ältere Eisenzeit s. 50 |
| Luonnonympäristö |
| Topografia | |
| Rukoushuoneenmäen muinaisjäännösalue sijaitsee ympäristöstään selvsti korkeammalle kohoavalla mäkialueella. Se lienee aikoinaan syntynyt pienelle noin kilometrin laajuiselle saarelle. Se sijaitsee samalla moreeniharjulla, jolla mm. ovat Untamalan Myllymäen sekä Palttilanharjun kalmistot. Maaperä on siis helposti muokattavaa hiekkamaata.
Ote Theodor Schwindtin kertouksesta vuodelta 1887:"Lähellä Laitilan kirkkoa, kaakkoon päin siitä, on hiekkainen mäki, jonka länsiluoteinen osa on talollisen Martin-Eeron maata, itäkaakkoinen taas pappilan maata. Väliaita on johdettu suoraan poikki mäen, jonka juurelle luoteeseen päin pitäjän kansakoulu on rakennettu. Lähellä aitaa tämän länsipuolella on mäen kukkulalla Martin-Eeron tuulimylly ja tämän luoteis- ja eteläpuolella viisi pientä hautakumpua, joista läntisimmän Maisteri Hj Apelgren kesällä 1886 tutki." |
| Kasvisto |
| Leena Lehtomaa Varsinais-Suomen perinnemaisemat 2000:" Keskustan koulun eteläpuolella Laitila-Eura - tien tuntumassa sijaitseva pieni kero on edustavaa kuivaa pienruohoniittyä. Erityisen runsaana esiintyvät nuokkukohokki, huopakeltano ja kissankello. Myös kissankäpälää on mattomaisena kasvustona. Huomionarvoisia lajeja ovat nuokkukohokki, kissankäpälä, kangasajuruoho, ketomaruna ja sikoangervo. Vähäinen puusto kehittyy kedon reunoille.
Luonnonkukan päivänä 14.6.2009 alueella havaittiin Kimmo Härjämäen johdolla seuravat kasvit: Ahdekaunokki Aholeinikki Ahomansikka Ahomatara Aho-orvokki Ahopukinjuuri Ahosuolaheinä Alvejuuri Hanhikki Heinätähtimö Hietalemmikki Hiirenvirna Huopakeltano Juolavehnä Kalliokielo Kalliotuhkapensas Kanerva Kangasajuruoho Keltamaksaruoho Keltamatara Kerrossammal Ketohopeahanhikki Ketokaunokki Ketomaruna Ketoneilikka Ketopiippo Kevätkynsimö Kielo Kiiltotuhkapensas Kissankello Kissankäpälä Koiranputki Kultapiisku Kurjenkello Kyläkellukka Lampaannata Lehtokuusama Metsäapila Metsälauha Mustikka Mäkikaura Mäkitervakko Mäkitervakko Niittyleinikki Niittynurmikka Niittysuolaheinä Nuokkuhelmikkä Nuokkukohokki Nurmitädyke Pihlaja Puna-apila Punaherukka Punalehtiruusu Puolukka Pölkkyruoho Sarjakeltano Siankärsämö Sikoangervo Silmäruoho Taikinamarja Timotei Tuomi Vaahtera Vadelma Valkoapila Voikukka näistä huomionarvoisia ketolajeja ovat ainakin: Aholeinikki, Hietalemmikki, Huopakeltano, Kangasajuruoho, Keltamatara, Ketokaunokki, Ketomaruna, Ketoneilikka, Ketopiippo, Kevätkynsimö, Mäkikaura, Nuokkukohokki, Sikoangervo |
| Kulumisherkkyys |
| Ketoalueen kulumiskestävyyttä on seurattava |
| Käyttömahdollisuudet |
| Infotaulu: | ei määritelty |
| Kyltti: | ei |
| Viitoitettu: | ei |
| Maankäyttö |
| Alueen omistaa nykyisin Kulttuuriseura Walo ry. Alueella saatetaan jatkossa järjestää erilaisia yleisötilaisuuksia, mutta koska keto kestää kohtuullista kulutusta, se ei ole haitallista alueelle.
Aluetta ei uhkaa minkäänlaiset haitalliset hyödyntämispaineet. |
| Varustus |
| Alueelle olisi jatkossa suotavaa saada informaatiotaulu.
Kulku sinne on helppo. koska Rukoushuonelle tulee pieni kulkuväylä ja alue sijaitsee aivan Laitilan keskustassa. |
| Käyttömahdollisuudet |
| Alueen käyttömahdollisuudet ovat hyvät. Sen keskeinen sijainti Laitilassa, monipuolinen tutkimushistoria ja monikerroksellinen historia antavat hyvät valmiudet välittää alueesta tietoa erilaisille kävijäryhmille. |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Heli Laaksosen laatima muistio maastokatselmuksesta Rukoushuoneenmäeltä 22.5.2009 |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Rukoushuone-Kansakoulunmäki 1000000181, hautapaikat, hautapaikat