HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Tampere
Pispalan pulteriaita	999000166
Hoitoalue:	Pirkanmaa
Hoitotaho:	maanomistaja
Ajoitus:	historiallinen
Tyyppi:	kivirakenteet
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6822572 I: 325350
Pinta-ala:	0.06 ha
Peruskartta:
Luonti: 2.6.2009, Viimeisin muutos: 16.7.2024
takaisin

Yleiskuvaus

Pohjois-Pirkkalan ja Tampereen kaupungin rajalle vuosina 1905-06 rakennetun kiviaidan jäännökset merkkaavat vuoden 1758 isojaossa vahvistettua kylänrajaa Pispalan kylän ja Tammerkosken kartanon välillä. Aidan on teettänyt Tampereen kaupunki työllisyystöinä. Toinen lähde mainitsee rakentamisvuodeksi vasta 1910. Alun perin noin 1 kilometrin pituinen rajalinja kulkee Pispalanharjun poikki ja siinä on ollut kaksi porttiaukkoa: Rajaportti Pispalanharjun päällä ja toinen portti Tahmelassa. Aita menetti merkityksensä v. 1937, kun Pispala liitettiin kaupunkiin. Aitaa on säilynyt 0,8 kilometrin matkalla kymmenenä 5-45 metrin pituisena osana yhteensä noin 100 metrin verran. Aidan leveys on keskimäärin 1-1,5 m, korkeus 0,5-1,5 m. Kiviä on sekä suuria että pieniä. Parhaiten säilyneissä osissa on 3-5 kivikerrosta. (Lähde: Museoviraston muinaisjäännösrekisteri) Vuonna 2013 Moreeni ry sai Museovirastolta muinaisjäännösten hoitotukea kohteen opastaulujen laadintaan.

Luonti: 24.11.2009 Viimeisin muutos: 10.10.2014

Osa-alueet

1 Pispalan raja-aita	0.02 ha
2 Pispalan raja-aita	0.01 ha
3 Pispalan raja-aita	0.01 ha
4 Pispalan raja-aita	0.02 ha

Yleissuunnitelma

Laatija:	Pirkanmaan maakuntamuseo
Päiväys:	8.6.2009
Hoitotaho:	maanomistaja
Hoitolupa:	myönnetty
Ympäristötuki:	ei myönnetty
Hoitolupanro:	58/305/2009

Hoitotavoitteet

Hoidon tavoitteena on edistää muinaisjäännöksen suojelua hoidon avulla. Hoitotoimet kohdistuvat raja-aidan kivirakenteisiin ja niiden välittömään läheisyyteen lukuunottamatta Luisukadun kohdalla olevaa aidan osaa. Muinaisjäännöskohteen rakenteiden korjaamiseen ei ole toistaiseksi tarvetta.

Hoito-ohje

1. Peruskunnostus Kaadettavat puut merkitään yhdessä Tampereen kaupungin viheryksikön kanssa erillisessä katselmuksessa. Puiden kaadon suorittaa Tampereen kaupungin kiinteistötoimi (yhteyshenkilö metsäsuunnittelija Anne Tuominen, puh. 03-56549452). Oksien ja hakkuutähteiden poiskuljettamisesta sovitaan Tampereen kaupungin viheryksikön kanssa. Yhteyshenkilönä toimii työpäällikkö Pentti Katajisto (puh. 050-5215009). Peruskunnostus pyritään tekemään vuoden 2009 aikana. 2. Jatkohoito Jatkohoito on luonteeltaan ylläpitävää. Hoitotoimet ovat vesakon ja heinikon raivaamista pulteriaidan rakenteiden päältä ja niiden välittömästä läheisyydestä sekä lähialueen pitämistä siistinä. Työn tuloksena syntyvä pieni määrä raivausjätettä voidaan hävittää maastoon. Jos jätettä syntyy suuria määriä, tulee sen poiskuljettamisesta sopia etukäteen museon yhteyshenkilön kanssa. Työt tehdään käsityökaluilla ilman koneita. Pieni määrä raivausjätettä hävitetään maastoon kompostoitumaan ennalta sovittuun paikkaan. Roskat ja muu jäte kuljetetaan alueelta pois. Jos hoidon tuloksena syntyy suuri määrä jätettä, on siitä hyvä ilmoittaa etukäteen museon yhteyshenkilölle jätteen poiskuljettamiseksi. Tampereen kaupungin viheryksikkö kuljettaa syntyneen jätteen pois. Hoidon yhteydessä tulee seurata mahdollisia muutoksia kohteessa tai sen ympäristössä. Seurattavia muutoksia on esimerkiksi maaston kuluminen. Havaitut muutokset kirjataan hoitopäiväkirjaan. Äkillisistä kohteen ympäristössä tapahtuneista muutoksista, kuten myrskytuhoista tai kaatuneista puista, sekä kohteeseen kohdistuneesta ilkivallasta tulee ilmoittaa museon yhteyshenkilölle. Jatkotoimenpiteet suunnitellaan yhdessä kaupungin kiinteistötoimen kanssa.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:

ei määritelty

Selvitykset

Ylä- ja Ala-Pispala sekä Tahmela, Inventointi 2008 Vadim Adel

Luonnonympäristö

Topografia

Hoidon kohteina olevat pulteriaidan osat sijaitsevat asuintonttien ja puistoalueen rajalla Pispalan/Pyynikinharjun alarinteellä, jossa maaston korkeuserot vaihtelevat.

Kasvisto

Kasvillisuus hoitokohteiden ympäristöissä on pääosin rehevää lehtomaista sekametsää, jossa pääpuulajeina koivu, mänty, kuusi, vaahtera ja pihlaja ja aluskasvillisuutena mm. vadelmaa. Rekistereissä ei esiinny tietoja uhanalaisista kasveista. Hoitoalueet ovat pienialaisia ja hoitotoimet kohdistuvat itse muinaisjäännösrakenteisiin sekä niiden välittömään läheisyyteen.

Kulumisherkkyys

Nykyisin Pulteriaidan jäljellä olevat osat sijaitsevat Tampereen kaupungin omistamassa puistometsässä lähellä asuintonttien rajoja ja katualueita. Puistoalue on ulkoilu- ja virkistyskäytössä.

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	ei määritelty
Kyltti:	kyllä
Viitoitettu:	ei

Maankäyttö

Maankäyttö Aidan rakentamisen aikaan 1900-luvun alussa ympäristö on ollut pääosin metsätalousmaata ja osin tonttimaata.

Käyttömahdollisuudet

Käyttömahdollisuudet Kohde soveltuu paikallishistoriasta kiinnostuneille omatoimiseksi matkailukohteeksi.

Liitetiedostot

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
	Adoptiosopimus 2008
	Hoitolupa 2009
	Hoitosuunnitelma 2009
	Kartta pulteriaidan sijainnista
	Hoitotapaaminen 7.5.2010
	Kohdetapaaminen 10.6.2010
	Maastokäynti muistio 28.1.2009
	Hoitoraportti 2013
	Hoitoraportti 2014
	Hoitoraportti 2016
	Hoitoraportti 2019

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Pispalan pulteriaita 1000013969, kivirakenteet

kopioi linkki tälle sivulle: