Hoitokohde sijaitsee Hämeenlinnan ydinkeskustan luoteisosassa, Kaurialassa, Uhrikivenkadun ja Matintien risteyksen kohdalla olevalla avoimella ja tasaisella puistoalueella. Kuppikivi on kooltaan 3,6 x 2,7 x 1,2 metriä ja sen päällä on laskettu olevan yhteensä 136–139 kuppia. Kuppien lukumäärän perusteella kuppikiven on arvioitu olevan Suomen suurin ja se on yksi edustavimpia esimerkkejä Suomesta löydetyistä kuppikivistä.
Kivi sijaitsi aiemmin noin 100 metrin päässä Uhrikivenkatu 11 sijaitsevan autokaupan piha-alueella, muutaman metrin etäisyydellä kadusta, josta se siirrettiin vuonna 2010 nykyiselle paikalleen puistoalueelle vaurioitumisen estämiseksi. Siirron yhteydessä ei tehty arkeologisia löytöjä tai havaintoja.
Sijaintialue oli 1940-luvun loppupuolelle asti osa ns. Kivikolunpeltoa, joka oli kivikkoinen ketoalue laajojen peltoaukeiden keskellä. Kivikolunpelto kuului Hämeen linnan vanhimman lato- eli kuninkaankartanon Ojoisten maihin. Alueella on sijainnut myös toinen uhrikivi, joka on hävinnyt Kaurialan pienteollisuusalueen rakennustöiden yhteydessä 1950- ja 60-luvuilla.
Hoitoalue, johon hoitotoiminta kohdistuu, käsittää kuppikiven ja sen välittömän lähiympäristön, joka ulottuu noin 10 m2 alalle. Kuppikivi ja hoitoalue on rajattu summittaisesti hoitolupahakemuksen liitekartalla 1. Maapohjaa hallinnoi Hämeenlinnan kaupungin Maaomaisuuden hallinta. Puiston hoidosta vastaa Hämeenlinnan kaupungin Infra-tulosalue. Hoitolupahakemuksen liitteenä on maanomistajan kirjallinen suostumus.
Uhrikivenkatu 11 hoito on osa Hämeenlinnan kaupunginmuseon Adoptoi monumentti - toimintaa, varsinaisen käytännön hoitotyön tekee Luotsisäätiö kaupunginmuseon kanssa tehdyn sopimuksen ja kaupunginmuseon laatiman hoitosuunnitelman mukaisesti. |