Riutukan uittokämppä sijaitsee Sallan ja Kemijärven kuntien rajalla Sallan puolella Raakunjoen varressa. Raakunjoessa on uitettu puutavaraa jo vuodesta 1895. Kämpät ja uittoränni ovat peräisin vuodelta 1920-luvulta ja ne olivat käytössä tukinuitossa 1950-1960-luvulle. Kohde muodostaa kokonaisuudessaan uittoon liittyvän rakennusperintökohteen. Kunnostamistyöt tehtiin vuosina 1991-1992.
Museoviraston rakennusperintörekisterin mukaan Riutukka on Kemi-yhtiön vuonna 1932 perustama savottapaikka. Kämppäkartanoon kuului 1930-luvulla alkuperäisinä rakennuksina majoituskämppä, sauna, talli, kaksi hirsiseinäistä maakellaria ja käymälä. Myöhemmin hirsikämppä korvattiin viereen rakennetulla lautakämpällä. Museovirasto ei kunnostanut hyväkuntoista lautakämppää. Hävitetyn hirsikämpän paikalle siirrettiin vastaavantyyppinen Eskonlammin uittokämppä.
Inventoinnin (1992, Riitta Arkko) mukaan alueella ovat Riutukan lautakämppä ja Eskonlammin kämppä, kellarit (2 kpl), sauna, huussi, hevostalli ja 250 metriä pitkä uittoränni. Ränniä reunustaa polku ja pihapiiriin tuo Raakunjoen yli silta. Museoviraston aloittamien restaurointitöiden aikana korjattiin uittoränni, maakellari, sauna, talli ja huussi. Paikalle siirrettiin Eskonlammin uittokämppä.
Tornionlaakson inventoinnin (2004, LKYT-hanke) mukaan Riutukan pihapiirissä on hirsikämppä, hirsisauna, hirsitalli, ulkohuusi, 2 kpl maakellareita, lautakämppä ja opastustaulu.
Museovirasto ja Sallan paliskunta ovat 1991 allekirjoittaneet Riutukan uittolaitteita koskevan käyttö- ja hoitosopimuksen, jossa paliskunta saa rakennusten ja uittorännin käyttöoikeuden ja velvollisuuden huolehtia niiden vuosikorjauksista.
Kunnostuksen jälkeen Riutukan kämppäkartanoa on käytetty sekä paikallisten yrittäjien ja paliskunnan toimesta. Alue on omatoimimatkailijoille avoin ympäri vuoden ja paikallinen metsästysseura käyttää satunnaisesti pihaa toimintaan. Sallan yhteismetsä ylläpitää laavua Riutukan pihapiirissä. |
takaisin
Yleiskuvaus
Uiton vaiheita Sallan Riutukassa Inventointi 1992