Torttolanmäki 4 on asuinpaikka, joka sijaitsee Torttolanmäen lounaisrinteellä paikallistien eteläpuolella noin 400 m Lehijärvestä luoteeseen. Suurin osa asuinpaikasta sijaitsee pellolla. Kohdetta rajaa pohjoisessa paikallistie, idässä ja kaakossa röykkiöalue. Löytöinä paikalta on saatu rautakauden keramiikkaa, savitiivistettä ja palanutta savea.
Välittömästi asuinpaikan itä- ja pohjoispuolella ja paikallistien eteläpuolella on Torttolanmäki 5 -niminen röykkiökalmisto. Kiven- ja maansekaisia röykkiöitä on 16, suurin osa röykkiöistä on melko matalia ja niitä on vaikea erottaa kasvillisuuden joukosta. Röykkiöt ovat muodoltaan soikeita ja pyöreitä ja osassa on silmäkivi. Yhden silmäkiven päällä on 4 kuppia.
Samalla alueella röykkiöiden joukossa on polttokenttäkalmistoa, joka on rakennettu luontaiseen kivikkoon, jossa on kookkaita maakiviä. Välit on täytetty pikku kivillä, joista osa on palaneita. Polttokentän laajuus on noin 800 neliömetriä ja se ulottuu paikallistien reunaan asti. Koekuopista löytöinä saatiin palanutta luuta, myös pari selvää keskittymää, metalliesineiden katkelmia, helmiä, keramiikkaa ym. Osa polttokalmistosta tuhoutui tien rakentamisen yhteydessä vuonna 1993 ja tuhoutumisjälkiä tutkittaessa vuonna 1993 paikalta tehtiin runsaasti polttokenttäkalmistoille tyypillisiä löytöjä. Kohteen muinaisjäännösrekisteritunnus on 82010066. Lupaa haetaan 22.4.–31.12.2025 väliselle ajalle.
Torttolanmäki 4 ja 5 -kohde kuuluu Lehijärven ympärillä sijaitsevaan laajaan ja rikkaaseen rautakautiseen asutuskeskittymään, josta osa on VARK-luettelossa. Kohde sijaitsee Ihalempi-Leiniälän kulttuurimaisema-alueella sekä on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä (rky).
Osana Helmi-elinympäristöohjelmaa on Hämeen ELY-keskus tehnyt hoitosuunnitelman Hattula Torttolanmäki, kunnostus- ja hoitosuunnitelma -kohteelle, rajautuu pohjoisessa Ihalemmen kylänraittiin ja etelässä peltoihin. Mäen eteläpuolella vanha, umpeenkasvava perinnebiotooppi jatkuu myös toisen kiinteistön puolella. Vaikka epäsäännöllisen hoidon myötä puustottuneen mäen lajisto on taantunut umpeenkasvun myötä, tekevät edustavat, suurilatvuksiset puut ja pylväsmäiset katajat kohteesta edelleen maisemallisen. Kohteelta on vanhoja etelänhoikkaängelmähavaintoja, mutta kohteen päivitysinventoinnissa vuonna 2019 lajia ei enää havaittu. Perinnebiotooppikohteena Torttolanmäki on arvioitu paikallisesti arvokkaaksi (P).
Muinaisjäännös Torttolanmäki 4 ja 5 sijoittuu osittain Torttolanmäen katajaisen mäenrinteen hoitoalueelle. |