Nummi-Pusulan Raadin kylässä oli 1560-luvulla seitsemän tilaa. Kylän vanhin kartta on vuodelta 1772 (MH B27 28/2-3). Kylässä oli tuolloin viisi tilaa kahdella erillisellä tonttimaalla. Kylässä oli tuolloin kolme tilaa: Ratula, Sipilä ja Pakanen. Lisäksi kylässä oli kaksi torppaa omalla tonttimaallaan.
Keskiajalta - 1500-luvulta periytyvä Raatin kylätontti on paikannettu Sipilän talonmäelle. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisemakokonaisuus. Maisemapiirteet kolmine kantatiloineen ja torppineen ovat olleet nykyisen kaltaiset 1700-luvulta lähtien. Kuninkaankartastossa (1776-1805) Raatin kylän rakennukset on merkitty paitsi Sipilän talon kohdalle, myös joen luoteispuoleiselle kumpareeelle, n. 300 m Sipilästä luoteeseen. Tämän ilmeisesti uuden ajan kylävaiheen kahden talon paikka on sijainnut Raatinjoen ylittävän tien länsipuolella korkean peltotörmän päällä, jossa on v. 2003 paikallistettu ainakin yhden rakennuksen perustus, kiuas ja kellarikuoppa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2017 inventoinnissa. Sipilän tilan alue on tiheään rakennettua tilakeskusta, rakennuskannan ikä vaihtelee, vanhimmat ilmeisesti 1800-luvulta. Kohde on erilliskohteena. Raadin talon paikka tarkastettiin ja paikka todettiin mj-rekisterin kuvauksen mukaiseksi. Talon paikka on ollut jyrkän törmän päällä, osittain kalliopohjalla.
Raadein lounaispuolella olevalla mäellä on Senaatin kartaston mukaan ollut jopa kahdeksan torppaa tai muuta rakennusta. Inventoinnissa käytiin mäki läpi, mutta kaikista rakennuksista ei löytynyt merkkejä. Varsinkin mäen yläosa oli paikoitellen hankalakulkuista johtuen tuulenkaadoista. Muutamia merkkejä rakennuksista kylläkin löytyi. Raadista noin 100 metriä lounaaseen, pellon toisella puolella olevassa metsässä, lähellä peltoa on mahdollisesti ollut rakennus. Paikalla on kuoppa, jonka halkaisija vallien päältä on noin 4,5 metriä ja syvyys metri, kuoppa on neliskanttinen. Mahdollisesti kyseessä on kellari. Kuopan pohjoispuolella on tasoitettua aluetta, jossa on hieman reunakiveystä ja joka vaikuttaisi mahdolliselta talon paikalta. Alue kasvaa melko tiheää sekametsää. Näiden kohdalla alarinteessä on myöhempiä hiekanottokuoppia.
Edellisestä noin 150 metriä lounaaseen, metsässä, pellolle viettävässä rinteessä noin 30 metriä pellon reunasta on kuoppa, jonka koko on noin 2,5x3 metriä ja syvyys vajaa metri. Kuoppa reunustavat selvät vallit, kuoppaa ei liity hiiltä tai nokimaata. Kuopasta noin 5 metriä koilliseen on toinen pienempi kuoppa, halkaisija noin 1,5 metriä. Kuoppa muistuttaa Raati 2:n erilliskohteessa olevaa kuoppaa. Todennäköisesti kuoppa liittyy torppaan.
Mäen päällä, noin 100 metriä Raati 2:sta länteen on rakennuksen raunio. Rakennuksen kivijalka ja seinien alaosa on luonnonkiveä ja alkuperä voi olla vanhakin, kuitenkin rakennus on merkitty asuinrakennuksena vielä vuoden 1961 peruskarttaan. |
takaisin
Koordinaatit
Nummi-Pusulan eteläosat ja Sammatin pohjoisosat, Inventointi 2003 Timo Jussila