Joensuu | |
kiinteä muinaisjäännös | |
Laukkala |
1000000739 |
Tyyppi: | asuinpaikat kylänpaikat |
Ajoitus: | historiallinen, 1600-luku |
Ajoitus: | historiallinen, 1500-luku |
Ajoitus: | keskiaikainen, 1400-luku |
Ajoitus: | historiallinen, 1700-luku |
Paikkatieto- selite: |
Itäsimmän löytökohdan koordinaatit |
Z/m.mpy alin: 94.00
Z/m.mpy ylin: 96.00 |
|
takaisin |
Koordinaatit |
ETRS-TM35FIN P: 6985857 I: 657454 YKJ P: 6988784 I: 3657688 ETRS89/WGS84 Lat: 62.96827045° Lon: 30.10603378° ETRS89/WGS84 Lat: 62° 58.0962' Lon: 30° 6.3620' ETRS89/WGS84 Lat: 62° 58' 5.7736" Lon: 30° 6' 21.7216" |
Kuvaus |
Laukkalan talon rannassa, talosta 200 metriä kaakkoon on löydetty 1600-luvun hopearahoja. Kohteessa on myös aiemmin pois raivattuja kiviröykkiöitä ja tiellä niiden kohdalla nokista maata.
Rantatörmän päällä kulkevan tilustien pohjoispuolella sijaitsevan vanhan ladon itäpuolisella alueella havaittiin yhdessä koekuopassa palanutta hietamaata ja toisessa palaneen maan lisäksi noen- ja hiilensekainen likamaaläikkä. Likamaaläikästä löytyi melko runsaasti palanutta savea sekä yksi rautaveitsi. Siitä otetun hiilinäytteen radiohiiliajoitus ajoittaa likamaan 1400-1600-luvulle. Likamaa-alueen todettiin jatkuvan lännessä koekuopan ulkopuolelle. Tämä keskiajan lopulle tai uuden ajan alkuun ajoittuva likamaa liittynee Laukkalan tilan vanhaan kylätonttiin, joka 1700-luvun lopulta olevan kartan perusteella on sijainnut ladon koillispuolella olevalla pellolla. Aiemmin talonpohjaksi tulkittu jäännös todettiin tervahaudaksi ja toinen nykyaikaiseksi kuoppajäännökseksi, jonka tarkoitus jäi epäselväksi. Tervahauta ajoittuu radiohiiliajoituksen perusteella ajoittuu johonkin ajankohtaan 1600-luvun puolivälistä nykyaikaan. Todennäköisin ajoitus on kuitenkin 1700-lukua. Hopearahojen löytöpaikan osoitti löytäjä maastossa.HUOM. Vuonna 1963 löydetty raha (Vänskän julkaisun 1998, s.87 mukaan Ruotsin 2 markkaa vuodelta 1670) ilmeisesti edelleen löytäjällä (SLS 11.9.2008), nyttemmin edesmennyt (PAK20.9.2017). Pesosen 2003 GPS (ETRS-TM35FIN): 6985784/ 657370. Rannassa kulkevan pihatien pohjoispuolella on vielä selvittämätöntä muinaisjäännösaluetta. |
Luonti: 11.12.2003 Viimeisin muutos: 26.9.2023 |
Alakohteet |
Asuinpaikka |
Tyyppi: asuinpaikat |
Ajoitus: historiallinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6985851 I: 657433 |
Kuvaus: Keskikoordinaatti. Länsi-itäsuuntainen ja loivasti kaakkoon viettävä rinne pellossa laajuus 60 x 20 m. Edellisen maanomistajan (tieto 11.9.2008 Seppälä) mukaan tällä alueella on ollut röykkiöitä (1,5 x 1 m) kolmen-neljän metrin välein. Yhdestä röykkiöstä on löydetty 30 cm:n syvyydestä 10 cm:n pituinen luunpalanen. Tarkastuksessa 2008 löytyi tarkemmin ajoittamatonta historiallisen ajan asuinpaikkamateriaalia, palanutta luuta ja keramiikkaa. |
Luonti: 22.9.2008 Viimeisin muutos: 20.9.2017 |
Hiilimiilu |
Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, hiilimiilut |
Ajoitus: historiallinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6985812 I: 657405 |
Kuvaus: Tutkimuksissa kesällä 2017 todettu hiilimiiluksi/Jan-Erik Nyman. PAK 20.9.2017 Pesonen 2003, paikka osoitettu maastossa. GPS-mittaus. Taloon johtavat länsipuolelta rannasta portaat, jotka edellinen maanomistaja osoitti 11.9.2008. |
Luonti: 28.8.2008 Viimeisin muutos: 20.9.2017 |
Hopearahojen löytöpaikka |
Tyyppi: ei määritelty |
Ajoitus: historiallinen, 1600-luku |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6985784 I: 657370 |
Luonti: 26.9.2023 Viimeisin muutos: 26.9.2023 |
Kuoppa |
Tyyppi: ei määritelty |
Ajoitus: historiallinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6985845 I: 657463 |
Kuvaus: Tutkimuksissa kesällä 2017 todettii, että on tarkemmin määrittelemätön ja ikäämätön kuoppajäännös. Pesonen 2003, paikka osoitettu maastossa. GPS-mittaus. |
Luonti: 28.8.2008 Viimeisin muutos: 20.9.2017 |
Poisraivattuja röykkiöitä |
Tyyppi: asuinpaikat |
Ajoitus: historiallinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6985863 I: 657460 |
Kuvaus: Pesonen 2003. Tarkastuksessa osoitettu paikka, jossa ollut röykkiöitä. Piste ilmeisesti kohdassa, jossa pellon halki raivatun tien pohjassa näkyi vielä röykköiden kohdalla ollutta nokista maata. |
Luonti: 28.8.2008 Viimeisin muutos: 20.9.2017 |
Tulisija |
Tyyppi: kivirakenteet |
Ajoitus: historiallinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6985816 I: 657271 |
Kuvaus: Pesonen 2003. Pellossa muista yli 100 metriä lännempänä. GPS-mittaus. |
Luonti: 28.8.2008 Viimeisin muutos: 2.9.2008 |
Tutkimukset |
Petro Pesonen inventointi 2003 |
Huomautuksia: Laukkalan historiallisen ajan kohde tarkastettiin Enon inventoinnissa 21.5.2003. Mukana inventoimassa oli allekirjoittaneen lisäksi inventointiharjoittelija Mirva Pääkkönen ja oppaana toimi Laukkalan talon isäntä Matti Laukkanen. Isäntä kierrätti tutkijat rahojen löytöpaikalla sekä talonpohjilla. Hopearahojen löytöpaikan sijainti mitattiin GPS-paikantimella (p= 6988711, i= 3657604). Nuottakotaa rakennettaessa paljastuneiden talonperustusten sijainti mitattiin (p= 6988739, i= 3657639), samoin toisen rakennuksen paikka, joka nyt näkyy kuoppana maastossa (p= 6988772, i= 3657697). Aiempien tietojen lisäksi (ks. irtolöytö 1963) Laukkanen kertoi, että puretusta kivirauniosta löytyi luunpalasen lisäksi liitupiipun kappaleita. Ilmeisesti Vänskän kirjassa mainittu epäily alueella sijainneesta kalmistosta on saanut alkunsa juuri kiviröykkiöistä. Vaikka paikalla ei kalmistoa olekaan, on kohde kuitenkin syytä mainita historiallisen ajan muinaisjäännöksenä, joka pitää sisällään ilmeisesti 1600 -luvun asuinpaikan ja kätkölytöpaikan. Paikalla olleet röykkiöt on raivattu, mutta pellon halki raivatun tien pohjassa näkyi vielä nokista maata niillä kohdin missä röykkiöitä on ollut (p= 6988790, i= 3657694). Ilmeisesti kyseessä ovat siis olleet talojen liesikummut. Yksi tulisijan jäänne havaittiin pellossa muista yli 100 metriä lännempänä, kohdassa (p= 6988743, i= 3657505). Alue on Laukkalan talon rantaa Pielisjärven Kesälammen Kotasalmen länsipuolella, Laukkalan talosta vajaa 200 metriä kaakkoon. |
Luonti: 12.12.2003 |
Matti Laukkanen irtolöytö 1963 |
Löydöt: PK 4992 hopearaha |
Huomautuksia: Raha löytyi samasta paikasta kuin v. 1953 löydetytkin rahat. Se on Ruotsin 2 markkaa vuodelta 1670. Uimaranta on ikivanha venevalkaman paikka. Rannalla sijaitse aiemmin myös verkkokota. 1960-luvulla paikalta löydettiin ruuhen pohja. Vajaan 10 metrin päässä rannasta löydettiin vanhan rakennuksen pohja rantaan johtavine laatoituksineen. Rakennuspohjasta pellolle päin sijaitsi kiviröykkiöitä kolmen-neljän metrin välein. Kiviröykkiöt olivat pituudeltaan n. 1½ metriä ja leveydeltään metrin verran. Talonväki penkoi yhtä röykkiötä ja löysi 30 cm:n syvyydestä 10 cm:n pituisen luunpalasen. Löytöpaikka on maanäyteanalyysin mukaan vähämultaista hietamoreenia. Maanäyte on vesialueen ranta-alueelta, joka aika ajoin on veden peitossa. Hopearahat säilyvät tämänkaltaisessa maaperässä varsin hyvin. Rahat löytyivät ikivanhalta kauttakulkualueelta. Mahdollisesti alueella sijaitsi myös kalmisto. Tiedot ovat kirjasta: Raimo Vänskä: Kansan käsissä ja kätköissä. Rahankätkentä Pohjois-Karjalassa keskiajalta vanhan Suomen palauttamiseen. Studia carelica humanistica 13, s. 87. |
Luonti: 12.12.2003 |
Lauri, Matti ja Salme Laukkanen irtolöytö 1953 |
Löydöt: PK 4992 hopearahoja |
Huomautuksia: Lauri, Matti ja Salme Laukkanen löysivät uintimatkallaan matalasta rantavedestä vuonna 1953 neljä hopearahaa Enon Laukkalansaaren Laukkalan tilalta n:o 11. Rahat olivat Hampurin taalari 1635, West Friesland ½ taalaria 16_5 sekä Ruotsin markan rahat 1649 ja 1669. |
Luonti: 12.12.2003 |
Sirkka-Liisa Seppälä tarkastus 2008 |
Huomautuksia: Paikalla tehtiin 11.9.2008 tarkastus maanomistajan kaavamuutosaloitteen takia. Maanomistaja on esittänyt saaressa sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen rakennuspaikkojen siirtämistä alueelle, jolta tunnetaan historiallisen ajan muinaisjäännös ENO Laukkala, mjreki 1000000739 sekä kivikautinen asuinpaikka ENO, Laukkalanpelto, mjreki 1000000740. Suunnitelman mukaiset mökkipaikat sjaitsevat tilakeskusta ympäröivän peltoalueen eteläreunassa, lähellä rantaa. Kulku mökeille on suunniteltu niiden pohjoispuolelta ja kullekin mökille tulisi oma käynti rantaan. Tien eteläpuolelta tunnetaan 1600-luvun rahalöytöpaikka ja kaksi rakennuksenpohjaa. Lisäksi pellolla on edellisen maanomistajan mukaan ollut kiviröykkiöitä muutaman metrin välein. Röykkiöt on myöhemmin raivattu. Inventoinnissa 2004 pellolta on rakennussuunnitelma-alueelta otettu kolmesta kohdasta talteen kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Maastotarkastuksessa 2008 todettiin, että pellon muokkauskerroksen pinnassa erottui sekä kivikautiseen asuinpaikkaan kuuluvia kvartseja että historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä, kuten palanutta savea, kivisaviastioiden kappaleita ja palamattomia luunpaloja. Muinaisjäännöksen laajuus on arvioitu rakennusjäännösten, löytöpaikkojen ja topografian perusteella. Pelto oli tarkastushetkellä oli kauralla eikä sitä voitu tarkastaa kuin yleispiirteisesti ja satunnaisista kohdista. Käytettävissä olevien tietojen ja maastotarkastusten perusteella kaavamuutos koskee kiinteää muinaisjäännöstä, jonka laajuuden, luonteen ja säilyneisyyden selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
Luonti: 9.12.2008 Viimeisin muutos: 9.12.2008 |
Jan-Erik Nyman/Museovirasto, koekaivausryhmä koekaivaus 2017 |
Luonti: 20.9.2017 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |