Vimpeli
kiinteä muinaisjäännös
Pihkamaan uuni	1000001530
Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat     kalkkiuunit
Ajoitus:	historiallinen
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7007933 I: 353228 YKJ P: 7010870 I: 3353340 ETRS89/WGS84 Lat: 63.17062292° Lon: 24.08460743° ETRS89/WGS84 Lat: 63° 10.2374' Lon: 24° 5.0764' ETRS89/WGS84 Lat: 63° 10' 14.2425" Lon: 24° 5' 4.5867"

Kuvaus

Uuni sijaitsee noin kilometrin päässä Huosianmaankalliolta itään, Hallapurolle vievän tien varressa. Paikalla on hiljattain tehty laaja avohakkuu, minkä vuoksi ympäristöään korkeammalla loivalla kumpareella seisova uuni erottuu selvästi maastosta. Maasto uunin ympärillä on tasaista kangasta. Uunin kaakkoispuolelta kulkee Hallapuron suuntaan vievä metsätie, joka mahdollisesti saattaa olla vanhan Vesterpakan tien pohja. Uunin pesässä on nähtävissä jäänteet arinasta, mutta muuten sen pohja on peittynyt seinistä irronneisiin kiviin ja rapautuneeseen hiekkaan. Uunin seinämät ovat osittain lasittuneet poltettaessa. Muodoltaan uunin pesä on hevosenkenkämäinen. Uunia ympäröivä valli koostuu jätekalkista ja kivistä. Vallin seinämiä on tuettu hirsikehikolla, joka on myöhemmin sortunut. Parhaiten hirsikehikko on säilynyt uunin itäsivulla, jossa alunperin pysty hirsiseinämä on valahtanut vaakatasoon täytekalkin painosta. Uunin ympärillä, osittain sammaleen peitossa on havaittavissa jätekalkkia noin neljän metrin säteellä. Kalkki on ilmeisesti peräisin poltoista, mutta minkäänlaisen kalkkiladon tms. rakenteen jäänteitä paikalla ei ole näkyvissä. Veikko Nuolikosken kertoman mukaan uuni on hänen isoisänsä Antti Nuolikosken rakentama, joskus 1920-luvulla. Viimeisen polton ajankohdasta ei ole tietoa. Uunia on kutsuttu myös Jussin uuniksi. Huosianmaankallion - Moskuan kalkkiesiintymä jatkuu osittain Pihkamaan alueelle. Alueen omistaakin Montolalainen Saxo Oy, joka kuten Nord-Kalk, toimii kalkkialalla. Alueelle on mahdollisesti tehty kaivosvaraus.

Luonti: 3.4.2003 Viimeisin muutos: 2.3.2007

Tutkimukset

K. Peltonen ja V.-P. Suhonen kartoitus 1995

Huomautuksia: Kalkkitie: Pikitieltä lähtevä metsätie, vajaan kilometrin Pihkamaan uunilta Hallapurolle päin. Tien vasemmalta puolen lähtevää uraa pitkin on ajettu kalkkia Vesterpakasta Pakkalan uuneille (ks. jäljempänä kohde 28). Tieura osoittautui inventoinnissa melko vaihtelevakuntoiseksi metsätieksi, joka paikoitellen näkyi lähinnä pyöräparin jättämänä polkuna. Tie päättyy Pakkalan uunien lähistölle, Hallapuro-Sääksi -tien eteläpuolelle. TARKASTUS JA DOKUMENTOINTI: K. Peltonen ja V.-P. Suhonen 19.9.1995

Luonti: 2.3.2007

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Vesterpakka, Inventointi 1995 Karim Peltonen   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  "Kun piru itse hyppäsi piisistä" - Vimpelin seudun talonpoikaisen kalkinpolton muistomerkkien inventointi- ja dokumentointikertomus; Inventointi; 1995

kopioi linkki tälle sivulle: