Salo
kiinteä muinaisjäännös
Latokartanonkoski	1000001613
Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat     vesimyllyt
Ajoitus:	historiallinen, 1500-luku
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6672096 I: 286728 YKJ P: 6674898 I: 3286812 ETRS89/WGS84 Lat: 60.13005086° Lon: 23.15986634° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 7.8031' Lon: 23° 9.5920' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 7' 48.1831" Lon: 23° 9' 35.5188"

Kuvaus

Kiskonjoen Latokartanonkoski on yksi Etelä-Suomen parhaista koskista. Paikalla oli mahdollisesti kruununmylly jo 1300-1400-luvuilla. 1550-luvulla koskeen rakennettiin Näsen kuninkaankartanoon liittyvä tullimylly, jossa oli neljä kiviparia. 1560-luvulla rakennettiin toinen, kahden kiviparin tullimylly. Vuonna 1556 koskeen rakennettiin vesisaha, joka uusittiin 1660-luvulla. Latokartanon rautaruukki on sijainnut Kiskonjoen pohjoispuolella, n. 100 m vanhan myllykosken yläpuolella. Turkulainen kauppias Carl Johan Sallmén osti v. 1830 Kuuston ruukin ja siirsi vasarapajan Myllykosken rannalle. Latokartanon kosken alueella on useita historiallisen ajan rakenteita ja perustuksia, mm. myllyn, myllärintuvan ja kankivasarapajan perustukset. Vuonna 1905 puretusta vasarapajasta erottuu maastossa vain vähäisiä jälkiä. Pitkähkön joensuuntaisen rakennuksen sisällä on kulkenut n. 1,5 m leveä vesiränni, jossa vesirattaat ilmeisesti ovat olleet. Pajarakennuksen raunion koskenpuoleinen seinä on n. 1,5 m paksu ja noin metrin korkuinen harmaakivestä ladottu muuri. Muilta osin rakennuksen ulkomitat ovat vaikeasti hahmotettavat. Latokartanon suuri harmaakivestä ja slagtiilistä rakennettu mylly on rakennettu v. 1805, sen toiminta loppui v. 1962. Siitä on jäljellä suuri, kaksikerroksinen raunio. Samoihin aikoihin purettiin myös patolaitteet. Myllyä vastapäätä joen toisella puolella on ollut vesisaha. Myllyn ja sahan alapuolella joen keskellä olevalla saarella oli vuosina 1848-74 viinanpolttimo.

Luonti: 3.4.2003 Viimeisin muutos: 16.2.2013

Alakohteet

Eteläisen torpan alue/ Myllymäki

Tyyppi: asuinpaikat

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6672038 I: 286825

Kuvaus: Alueella on ainakin kaksi puretun rakennuksen kivijalkaa. Näistä itäisempi on kooltaan noin 5 x 8 metriä ja läntisempi länsi-itäsuunnassa noin 5 metriä, toinen reuna on kasvillisuuden vuoksi hankalasti mitattavissa. Läntisen rakennuksen pohjoispuolella, tasanteen reunalla on lisäksi sisäosaltaan noin 4 x 4 metrin kokoinen kuoppa, mahdollisesti maakellarin pohja. Kartta-aineiston perusteella alueella on ollut torppa viimeistään 1600-luvun lopulla.

Luonti: 7.12.2018 Viimeisin muutos: 7.12.2018

Etelärannan kivirakenteiden jäännökset

Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6672069 I: 286741

Kuvaus: Latokartanonkoskessa on ollut myös vesisaha jo 1550-luvulla. Sen sanotaan sijainneen myllyä vastapäätä. Kuvaus on hieman epämääräinen, etenkin kun myllyn paikka lienee vaihdellut aikojen kuluessa. Esimerkiksi isojakokartassa vesirattaat on merkitty keskelle jokea peräkkäin, 1800-luvun pitäjänkartassa joen pohjoisrannalle ja vasta 1800-luvun lopulla vesiratas todella näkyy myös joen etelärannalla ja myllyä vastapäätä. Joka tapauksessa myllynrauniota melko suoraan vastapäätä on mahdollisesti tähän viimeiseen sahaan liittyviä kivirakenteiden jäännöksiä. Massiivisempaa kivirakennetta on nykyisen kävelysillan alla samoin kuin pohjoisrannallakin, ja lännempänä heikosti säilyneitä kivirakennejäännöksiä.

Luonti: 7.12.2018 Viimeisin muutos: 9.3.2021

Läntinen uoma

Tyyppi: puurakenteet

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6672127 I: 286598

Kuvaus: Kosken länsipäässä, joen pohjoispuolella sijaitsee pieni saari, jonka pohjoispuolitse kulkee ainakin osin rakennettu uoma. Se on paikoin reunustettu kivillä ja 22 metrin matkalla sen pohjoisreunan länsiosassa kulkee rivi katkenneita pystypaaluja. Uoma liittynee vanhempaan myllynpaikkaan.

Luonti: 24.10.2018

Läntinen uoma 2

Tyyppi: maarakenteet, kaivannot

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6672067 I: 286628

Kuvaus: Latokartanonkosken alueella ollut saari, jossa sijaitsi ensin 1848 alkaen viinanpolttimo ja myöhemmin tässä monikerroksi-sessa rakennuksessa myös koulu. Rakennus purettiin vuonna 1874. Latokartanonkoskessa on useita saaria, joista yksi pienempi sijaitsee ruukin alueella ja kaksi alueen länsipuolella. Saaret ovat voineet myös osin muodostua uomien kaivamisen yhteydessä. Mainittu suurempi saari näkyy kuitenkin jo vuoden 1692 maakirjakartassa, mutta tämän jälkeen sitä ei ole kuvattu karttoihin ennen kuin 1900-luvun alkupuolella. Maasto kapealla ja pitkänomaisella saarella on epätasaista ja runsaan kasvillisuuden peittämää, eikä selkeitä säilyneitä rakenteita havaittu kasvillisuuden, kaatuneiden puiden ja puukasojen joukosta, vaikka niitä rakennushistorian perusteella olettaisi löytyvän. Mainitun saaren eteläreunaa kulkee toista metriä leveä uoma, joka on ainakin tällä hetkellä kuivunut. ELY-keskuksen suunnitelmakartassa uoma on merkitty uittokouruksi, jollaisena sitä varmasti on voitu käyttää, mikäli mylly on aiemmin sijainnut lännempänä ja joen pääuoma ollut saaren kohdalla padottu (luultavasti luonnonkivistä kootun padon jäännöksiä ei enää erotettu muusta kivikosta). Tutkimushetkellä uoma oli näkyvissä lähinnä länsipäässä, muutoin sen päälle oli kaatunut pienempiä ja isompia puunrunkoja, joten nä-kyvyys uoman tutkimiseksi oli melko heikko.

Luonti: 7.12.2018 Viimeisin muutos: 9.3.2021

Myllyalue

Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, vesimyllyt

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6672096 I: 286728

Kuvaus: Alueeseen kuuluvat myllyrakennuksen raunio, sen itä- ja länsipäätyjen kivirakenteet, padolle johtava kivimuuri, vanhat silta-arkut nykyisen sillan alla ja sillan itäpuolella. Lisäksi rauniolta länteen sijaitsee uoman reunaa myötäilevä kivetty rakenne.

Luonti: 24.10.2018

Pieni itäinen kivijalka

Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6672048 I: 287016

Kuvaus: Latokartanonkosken itäreunassa, joen pohjoispuolella hieman nykyisestä rannasta ylöspäin, mäen rinteessä, sijaitsee pieni rakennuksenjäännös. Siitä on näkyvissä yksi noin neljän metrin pituinen seinämä, jossa on kaksi kivikertaa luonnonkiviä. Rakennuksenpohjan pintamullassa näkyy tiilenmurusia ja vaaleanvihreää ikkunalasia. Paikka on rinteessä, mutta rakennuksen joen puolella on kuitenkin pieni tasanne. Alue on hoitamatonta metsää ja erittäin pusikkoista, joten muitakin rakenteita paikalla saattaa olla, jotka jäivät nyt havaitsematta.

Luonti: 7.12.2018

Ruukkialue

Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, pajat

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6672082 I: 286860

Kuvaus: Kookkaita kiviperustuksia, joiden keskellä kulkee rakennettu uoma. Pusikoituneen ja sammaloituneen alueen rakenteiden kunnollinen dokumentointi vaatisi kasvillisuuden raivausta mutta kahden kookkaan rakennuksen rauniot ovat ainakin osin säilyneet. Todennäköisesti täsmäävät historiallisista lähteistä tunnettuihin vasarapajan ja hiilipajan rakennuksiin, joista vasarapaja on ollut läntisempi rakennus, johon liittyy mainittu uoma vesipyöränpaikkoineen. Alueen tuulenkaatojen juurakoissa näkyy vahva nokimaakerros ja tiilimurskaa, jotka kertovat ruukin kahdesta tulipalovaiheesta. Nykyiset betoniset pato/siltarakenteet vaikuttavat ruukkia nuoremmilta, mutta kivirakenteet ulottuvat tänne asti.

Luonti: 24.10.2018 Viimeisin muutos: 9.3.2021

Tutkimukset

Hanna-Maria Pellinen/ Oy Sigillum Ab inventointi 2018

Huomautuksia: SALO (PERNIÖ) LATOKARTANONKOSKI Mylly- ja ruukkialueen inventointi 16.-29.9.2018

Luonti: 7.12.2018

Sanna Saunaluoma tarkastus 2020

Huomautuksia: VARK-hankkeeseen liittyvä tarkastus 9.12.2020.

Luonti: 1.6.2021 Viimeisin muutos: 1.6.2021

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Latokartanonkoski, Inventointi 2018 Hanna-Maria Pellinen   Hoidetut muinaisjäännökset  Latokartano

kopioi linkki tälle sivulle: