Vanhin kirjallinen maininta Melkkilän säteristä on 1400-luvun alusta. Kartanolla on ollut kivinen päärakennus, kartanolinna, 1500- ja 1600-luvuilla, joka oli 1700-luvun alussa pahasti rappeutunut. Sen monihuoneinen holvattu kellarikerros sijaitsee osittain Melkkilän nykyisen, 1770-luvulla rakennetun puisen päärakennuksen alla ja on edelleen käytössä kellarina. Kellarinraunio jatkuu päärakennuksen itäpuolisen terassin alle.
Kartanon pihapiirin kautta kulki aikanaan suuri rantatie. Kartanon lounaispuolella on padottu lampi, joka saattaa olla keskiaikainen ruutanalammikko.
Luonti: 3.4.2003 Viimeisin muutos: 19.1.2007
Alakohteet
Melkkilän patoalllas
Tyyppi: ei määritelty
Ajoitus: ei määritelty
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6678345 I: 284204
Kuvaus: Melkkilän kartanon lounaispuolella sijaitseva laajahko patoallas, joka on rakennettu sulkemalla kallioiseen maastoon jäävä painanne yhdeltä sivulta maavallilla. Patoaltaan iästä tai käyttötarkoituksesta ei ole tietoa. Patoa ei mainita Melkkilää koskevissa lähteissä eikä se näy vanhemssa karttamateriaalissa. Kyseessä voisi olla myllynpaikka, mutta historiallisissa lähteissä kartanon mylly sijoittuu kartanotontilta muutaman kilometrin luoteeseen. Siksi patoallas saattaa olla jonkinlainen puutarharakenne, mahdollisesti ruutanalampi, jollainen tiedetään 1600-luvulla olleen mm. Lemun kartanolla.
Luonti: 19.1.2007 Viimeisin muutos: 19.1.2007
Tutkimukset
Helsingin yliopisto / SUKKA-projekti koekaivaus 1993
Luonti: 19.1.2007
Helsingin yliopisto / SUKKA-projekti kaivaus 1994
Luonti: 19.1.2007
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.