Kulttuuriympäristön palveluikkuna


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Helsinki
kiinteä muinaisjäännös
Degerö gård (Laajasalo)	1000001681

Tyyppi:	asuinpaikat kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen

takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Degeröbyssä oli vuonna 1540 neljä talonpoikaa (Niels Nielsson, Hans Halvarsson, Mats Persson, Anders Persson), jotka maksoivat yhteensä täysveron. Kylän talonpojat ovat vuoden 1548 Helsingin kirkkopitäjän veroluettelossa Santahaminan alla. Helsingin kartanon ja voutikunnan vuosien 1555–1556 tilikirjaan on merkitty kylään kolme talonpoikaa (Jakob Hendriksson, Anders Persson, Per Ersson). Yter Degerö eli Jollas ilmaantuu lähteisiin vuonna 1586. Kylä on saanut nimensä saarelta, jonka määriteosa ”deger” merkitsee suurta.

Degeröllä oli rälssimaata jo keskiajalla. Saaren lounaisosassa sijaitseva Tullholma eli nykyinen Turholma oli Jacob Teitin aikana 1550-luvun puolivälissä Porvoon nimismies Erik Anderssonin ja porvoolaisen rälssimies Per Jonssonin hallussa. Degerön kartano syntyi 1600-luvun puolivälissä, kun meritullitarkastaja Augustin Larsson Svanström muodosti sen kolmesta ostorälssitilasta. Degerön kartano nautti vuodesta 1675 lähtien säterivapautta.

Degerön vanhin tarkka kartta on laadittu 1770- ja 1790-luvuilla. Turholmasta on piirretty lisäksi samanaikaisesti erillinen kartta. Degerön alueella oli 1700-luvun lopulla Turholman kapteenipuustelli, Jollaksen torppa, Johan Degerholmin isännöimä rälssiverotila Uppbyss ja Carl Adam Armeltin hallitsema Degerön säteri (=kartano).

Degerön kartano sijaitsee nykyään samalla paikalla kuin 1700-luvulla. Kartanon lähiympäristö pihoineen on puistomainen. Kartanon pohjoispuolella on hyvin hoidettu lehtimetsikkö. Maastossa erottuu kartanon talous- ja sivurakennusten pohjia.

1700-luvun lopun kartalle kartanon pohjoispuolelle erilleen merkitty tonttimaa on edelleen asuinkäytössä. Kyseisen tontin itäpuolella on kallion suojaisella etelärinteellä tieraitti, jota reunustavat vanhat kevytrakenteiset puutalot. Topografia viittaa siihen, että paikka voisi olla vanha tonttimaa.

Luonti: 3.4.2003 Viimeisin muutos: 7.4.2017

Tutkimukset

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Degerö gård (Laajasalo)