Viikki mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran mahdollisesti jo vuonna 1417. Västervikbyssä oli vuonna 1540 kahdeksan talonpoikaa (Botwid Hinriksson, Lasse Pärsson, Clemet Pärsson, Jacop Bäntsson, Henrik Henriksson, Erik Philpusson, Anders Pärsson, Simon Nilsson), jotka maksoivat yhteensä kaksi täysveroa . Kylän kahdeksasta veronmaksajasta oli vuonna 1547 viisi ulkokylänmiehiä (63 % veronmaksajista/50 % kylän täysveroluvusta). Västervikby häviää vuonna 1550 tapahtuneen Viikin latokartanon perustamisen myötä. Vielä vuonna 1593 mainitaan kuitenkin neljä Viikin latokartanon alla ollutta Västervikin savua.
Västervikbyn mahdollinen sijaintialue on kuvattu Lars Forsselin vuonna 1687 laatimalle Viikin latokartanon kartalle. Kartalle on kuvattu Latokartano ja useita torppia. Seuraava kartta Viikistä on vuodelta 1781. Kartanon ja Pornaisten niemen tilojen ohella Viikin alueella sijaitsivat Jorfsin, Lattilan, Bronäsin, Vikbackan, Mattin, Mäckilän, Bäckvikin, Saltbergsin, Sanbackan, Hästhaga uddin, Hakalan ja Brackvikin torpat.
Västervikbyn keskiaikaista paikkaa ei tunneta. Forsselin kartan peltojen perusteella voidaan tehdä varovaisia päätelmiä vanhojen tonttimaiden sijainneista. Suhteellisen hajallaan olevat pellot kertonevat siitä, että kylän talot ovat jakautuneet usealle tonttimaalle. Lännessä Hernepellontien ja -kujan alueella on luultavasti ollut tonttimaita. Paikalla oli vuonna 1687 samassa aitauksessa peltoryhmä, joka jakaantuu selvästi itä- ja länsiosaan. On mahdollista, että jompikumpi tai molemmat Nils Westermarkin vuoden 1781 kartalle merkityt torpat ovat itse asiassa keskiaikaisen Vikbyn/Västervikbyn tontteja. Aitauksen keskivaiheilla sijainneen Stenbackan torpan vieressä oli vuonna 1781 ”Vikåkren”. Aitauksen länsipäässä oli puolestaan Vikbacka torp.
Lars Forsselin kartalle merkittyjen peltojen määrän ja jakaantumisen perusteella on myös ilmeistä, että nykyisellä Pornaistenniemellä (”Bårnäs”) on ollut vanha tonttimaa. Paikalla tiedetään olleen 1690-luvulla neljä torppaa . Saman verran torppia oli olemassa Nils Westermarkin kartoittaessa Viikin latokartanon vuonna 1781. Borgnäsin asutushistoria saattaa ulottua keskiajan puolelle. Jo vuonna 1552 mainitaan ”enn engh vidh Helzighe ffors benempndh Borghness” . Näyttäisi mahdolliselta, että Pornaistenniemellä olisi ollut Vikbyn/Västervikbyn osa. Niemen nimi saattaa viitata paikalla tai lähistöllä olleen linnoitteiseen.
Västervikbyn mahdollinen sijaintipaikka on nykyään tiiviisti rakennettua teollisuusaluetta. Myös Pornaisten niemellä sijainnut 1600- ja 1700-lukujen asutus (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000019215) on kadonnut uudemman rakennustoiminnan seurauksena. |