Gumtäkt mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1470. Kylännimen perusosana on muinaisruotsin sana täkt, raivio ja määriteosana Gudmund nimen asu Gumme. Osa kylästä päätyi rälssin käsiin jo keskiajalla. Ritari Laurens Axelsson antoi 14.8.1481 Oluf Lydichssonille rälssikirjeen Gumtäktin tiloihin. Sten Sture luovutti 27.9.1498 Oluf Lydichssonin leskelle kirjeen, jossa tilojen rälssioikeus vahvistettiin. Keskiaikainen säteri päätyi 1600-luvun lopulla Helsingin kaupungin pormestarin pojalle tullitarkastaja Augustin Larssonille, joka aateloitiin Svansström-nimellä
Gumtäktin kartanon tontti on edelleen käytössä. Kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1841. Kartano on luultavasti sijainnut 1700-luvun puolivälissä lännessä nykyään olevan hyvin hoidetun puiston alueella. Tonttialueen itäosassa on kartanon päärakennus sivu- ja talousrakennuksineen. Rakentamatonta tila on rakennusten väleissä, laidoilla, pihoilla ja puistossa.
Luonti: 3.4.2003 Viimeisin muutos: 7.4.2017
Tutkimukset
V.-P. Suhonen & Janne Heinonen inventointi 2011
Luonti: 31.10.2011
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.