Staffansby mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1511. Kylä on ilmeisesti saanut nimensä talolta, joka isäntänä on ollut Staffan. Kylässä oli vuonna 1540 19 talonpoikaa (Pär Andersson, Clemet Persson, Anders Jönsson, Jöns Ingemundsson, Jöns Persson, Erich Jopson, Osmund Pärsson, Erick Halvarsson, Clemet Pärsson, Olof Larsson, Henrich Smed, Lasse Nilsson, Philpus Jönsson, Oloff Pärsson, Henrick Olsson, Erick Jönson, Simon Jopsson, Matts Knutson, Mats Mickelson), jotka maksoivat yhteensä yhdeksän täysveroa. Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan näistä veronmaksajista kuusi oli ulkokylänmiehiä (32 % veronmaksajista/ 17 % täysveroluvuista). Staffansbyssä oli vuonna 1556 13 talonpoikaa ja viisi ulkokylänmiestä.
Staffansbyn vanhin kartta on vuodelta 1692. Kylässä oli tuolloin kymmenen asuttua tilaa, kaksi autiotilaa ja yksi ulkokylänmaa. Talojen tontit sijaitsevat kahdella vierekkäisellä mäellä.
Lännessä sijaitsevalla Kapteenskanmäellä tehtiin vuonna 2008 koekaivaus ja laajempi arkeologinen kaivaus. Kapteenskanmäen länsipuolella havaittiin sekä 1800-luvulla rakennettuun kartanon puistoon että puistoa edeltäneeseen Tapaninkylän Åsmusin tilaan liittyviä rakenteita. Esinelöydöt sijoittuivat 1700- ja 1800-luvuille. Esineiden joukossa oli mm. muutama 1700-luvun raha. Kaivausalueen itäpuolelta paljastui kahden 1800–1900-luvun rakennuksen pohjat. Lisäksi havaittiin tien vierelle 1900-luvun alussa Helsingin maalinnoituksen rakentamisen yhteydessä rakennettuja lastausramppeja. Mielenkiintoinen havainto oli pieni tulisija, jossa oli mahdollisesti sulatettu rautaa. Löydöt KM 2008017:1-466.
Staffansbyn Kapteenskanmäki on autioitunut 1800- ja 1900-lukujen kuluessa. Kohde on puistomainen lähiympäristön asukkaiden virkistysalue. Mäen pohjoislaidalla on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita. Kapteenskanmäellä tehtiin vuonna 2008 laajat pelastuskaivaukset paikalle suunnitelluiden kerrostalojen johdosta. Rakennustöitä ei ole vielä toteutettu. Loppuosa Kapteenskanmäestä on edelleen muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamaa kylätonttia. |