Kohde sijaitsee laakealla harjanteella, joka laskee lievästi itäkoilliseen kohti Simpelejärveä, joka on nykyisin noin sadan metrin päässä. Parikkalasta kotoisin olevan Markus Gröhnin ilmoituksen mukaan kyseiseltä paikalta, vanhasta Simpelejärven rantapenkasta oli ennen sotia löydetty luita soranoton yhteydessä.
Järven laskua edeltänyt rantapenkka ja siinä oleva hiekanoton aiheuttama kuoppa ovat edelleen näkyvissä. Penkan päällä on mäntyä kasvava loiva koillisrinne, jonka eteläosassa, pohjoiseen vievän mökkitien itäpuolella, on kolme koillis-lounassuuntaista painannetta. Painanteet ovat kooltaan noin 2 m x 1 m ja syvyydeltään 20-50 cm. Niiden pohjoispuolella on lisäksi kaksi pyöreää, halkaisijaltaan noin puolitoista metristä mahdollista pyyntikuoppaa. Metsikön eteläreunassa, pohjoiseen haarautuvan mökkitien tyvessä on puinen ortodoksisen seurakunnan pystyttämä Matkamiehen risti. Matkamiehen rististä noin 10 m pohjoiseen on kaksi selkeää hautapainannetta kooltaan noin 2 m x 1 m ja syvyydeltään 20 cm sekä 40 cm. Vuoden 2013 inventoinnissa havaittiin välittömästi ristin itäpuolella viisi matalaa pitkänomaista mahdollista hautapainannetta.
Metsikön eteläpuolella, tien ja pellon rajakohdassa on pystyssä puolisen metriä korkea kivi, joka saattaa olla hautakivi tai vanha tontin rajamerkki. Myös metsikön länsipuolisella laitumella on pystykivi, joka lienee hautakivi (ks. alakohteet 1 ja 2). Kalmiston laajuus on mahdollisten hautapainanteiden ja -kivien perusteella ainakin 50 m x 50 m. Perimätiedon mukaan paikalla on ollut myös tsasouna, joka olisi sijainnut noin 100 m Matkamiehen rististä länteen, nykyisellä laitumella. Tällä kohdin on kolme isohkoa paikallisten tuntemaa "tsasounan nurkkakiveä" (ks. alakohteet). Oletetun tsasounanpaikan ja ristin välisellä laitumella on myös kolme nelikulmaista rakennuksen kivijalkaa ja yksi maansekainen röykkiö, mahdollisesti kiuas. Vuoden 2013 inventoinnissa näiden eteläpuolelta, pellolta, havaittiin erilaista historiallisen ajan keramiikkaa. Asutus paikalla on alkanut viimeistään 1700-luvulla, mutta saattaa olla vanhempaakin. Isojaon jälkeen paikalla sijaitsi Järvenpään kylän talo numero 6, Kangaspalo.
Rakennusjäännökset isojakokartan pohjoisemman tontin kohdalla ovat säästyneet maankäytön autioitumisen jälkeen ja yhdessä viereisen ortodoksikalmiston ja perimätiedon mukaisen tsasounanpaikan kanssa ne muodostavat mielenkiintoisen ja harvinaisen kokonaisuuden.
Kalmistosta etelään, venerantaan menevän tien eteläpuolelta havaittiin pellosta esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavia kvartseja. |
takaisin
Koordinaatit
MV/45/05.01.00/2022 PARIKKALA, metsitettävä kohde muinaisjäännösalueella (Järvenpää Surkko), kiinteistöllä 580-403-0006-0081