Asuinpaikka sijaitsee II Salpausselän länsipuolella olevalla laajalla suoalueella, joka on muinoin ollut osa Suursaimaan järveä. Tuohtaansalo on Tuohtaansuon ja Harvistonsuon välissä oleva n. 1,5 km kokoinen saareke Piimäjärvestä Oriveteen laskevan Piimäjoen ja Miilunlammilta Piimäjokeen laskevan Miilunjoen yhtymäkohdan pohjoispuolella. Tuohtaansalo 1 -asuinpaikka sijaitsee juuri yhtymäkohdasta 300 m pohjoiseen, Tuohtaansalon länsipään etelärannalla. Paikka on metsä-äestettyä, hiekkapohjaista, hieman kivikkoista kangasta. Löytöjä on kerätty metsä-äestysvaoista pääasiassa vanhan rantatörmän päältä, tasanteelta ja kumpareilta, mutta jonkin verran myös lähes suon pinnan laikuista ja sieltä täältä myös sisemmältä kankaalta. Kaikkiaan löytöalue on metsä-äestysalueella n. 200 x 50 metriä. Intensiivisin löytöalue on n. 15-20 x 30-40 m alue äestysalueen itäpäässä olevalla kumpareella. Kumpareesta itään äestysalue loppuu, mutta asuinpaikka voi topografian perusteella jatkua tänne. Asuinpaikkaan liittynee mahdollinen pyyntikuoppa äestysalueen itäpuolella metsässä.
Luonti: 20.12.2004 Viimeisin muutos: 7.1.2005
Tutkimukset
Petro Pesonen inventointi 2004
Löydöt: KM 34805
Huomautuksia: Asuinpaikka löytyi Kiteen inventoinnissa 22.5.2004. Mukana inventoimassa oli allekirjoittaneen lisäksi arkeologi Timo Sepänmaa. Asuinpaikka sijaitsee II Salpausselän länsipuolella olevalla laajalla suoalueella, joka on muinoin ollut osa Suursaimaan järveä. Tuohtaansalo on Tuohtaansuon ja Harvistonsuon välissä oleva n. 1,5 km kokoinen saareke Piimäjärvestä Oriveteen laskevan Piimäjoen ja Miilunlammilta Piimäjokeen laskevan Miilunjoen yhtymäkohdan pohjoispuolella. Tuohtaansalo 1 -asuinpaikka sijaitsee juuri yhtymäkohdasta 300 m pohjoiseen, Tuohtaansalon länsipään etelärannalla. Paikka on metsä-äestettyä, hiekkapohjaista, hieman kivikkoista kangasta. Löytöjä kerättiin metsä-äestysvaoista pääasiassa vanhan rantatörmän päältä, tasanteelta ja kumpareilta, mutta jonkin verran myös lähes suon pinnan laikuista ja sieltä täältä myös sisemmältä kankaalta. Kaikkiaan löytöalue oli metsä-äestysalueella n. 200 x 50 metriä. Intensiivisin löytöalue oli n. 15-20 x 30-40 m alue äestysalueen itäpäässä olevalla kumpareella, jossa maa oli pienestä luusilpusta valkoisenaan. Lisäksi tällä alueella oli hyvin runsaasti keramiikkaa, lähinnä varhaista asbestikeramiikkaa. Muualta löytyi myös tyypillistä kampakeramiikkaa. Alue oli molempien tarkastajien mielestä poikkeuksellisen runsaslöytöinen. Kumpareesta itään äestysalue loppuu, mutta asuinpaikka voi topografian perusteella hyvinkin jatkua tänne. Metsään tehdyistä koekuopista ei kuitenkaan tullut mitään löytöjä. Asuinpaikkaan liittynee kuitenkin pisteessä p= 6907210, i= 3656412 havaittu mahdollinen pyyntikuoppa, halkaisijaltaan n. 1,5 m. Siihen tehdyssä koekuopassa ei havaittu mitään erityistä.
Luonti: 7.1.2005
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.