Loviisa
kiinteä muinaisjäännös
Loviisan maalinnoitus	1000003233
Tyyppi:	puolustusvarustukset     linnoitukset
Ajoitus:	historiallinen, 1700-luku
Paikkatieto- selite:	Muinaisjäännösalueen keskipiste. (Linnoituksen osat: ks. Erilliskohteet.)
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6703015 I: 457654 YKJ P: 6705829 I: 3457807 ETRS89/WGS84 Lat: 60.46112441° Lon: 26.23005575° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 27.6675' Lon: 26° 13.8033' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 27' 40.0479" Lon: 26° 13' 48.2007"

Kuvaus

Ruotsin hallitus päätti 26.6.1745 perustaa Degerbyn tapulikaupungin. Kaupungin nimi muutettiin Loviisaksi vuonna 1752. Kaupungissa tehtiin linnoitustöitä ensimmäisen kerran jo vuonna 1747, mutta maalinnoitus rakennettiin kuitenkin varsinaisesti vasta vuosina 1749-1756. Suunnitelman mukaan maalinnoituksen päälinnoitus olisi valmiina muodostanut kuusisakaraisen tähden. Sakaroiden päähän oli tarkoitus rakentaa kuningashuoneen jäsenten mukaan nimetyt linnakkeet: Adolf Fredrik, Loviisa Ulrika, Gustav, Carl, Fredrik Adolf ja Sofia Albertina. Päälinnoituksen osalta rakennustyöt eivät kuitenkaan koskaan edenneet juuri maavalleja ja perustuksien pohjien kaivamista pidemmälle. Kivestä rakennettiin lopulta ainoastaan kaupungin länsipuolella sijaitseva Harjun sarvilinnoitus ja itäreunalla olevat bastionit Rosen ja Ungern. Venäläiset rakensivat 1800-luvun alussa linnakkeen, jonka tarkoituksena oli ”kääntää” linnoitusjärjestelmä länteen päin. Kaupungin länsipuolella sijaitseva varustus esiintyy jo ruotsalaisten piirustuksissa, mutta 1750-luvulla tyydyttiin ilmeisesti tekemään vain perustustöitä. Alkuperäissuunnitelman mukaisen linnakkeen oli luultavasti määrä kuulua osin keskeneräiseksi jääneeseen Harjun sarvilinnoitukseen.

Luonti: 19.1.2005 Viimeisin muutos: 29.1.2007

Alakohteet

Bastioni Adolf Fredrikin pohja ja työmaa -alue

Tyyppi: puolustusvarustukset, linnakkeet

Ajoitus: moderni

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6703246 I: 457806

Kuvaus: Bastioni Adolf Fredrikin perustuksia varten kaivettu, pohjakaavaltaan nuolenmuotoinen oja (pkoo:6706061, ikoo:3457959) on nykyään veden täyttämä. Bastionin pohjan itä-länsisuuntaisen pohjoissiiven pituus on n. 100 m ja leveys n. 10 m. Ojan länsipään matalassa vedessä näkyy jonkin verran muokattuja kiviä. Perustuksen pohjan pohjois-eteläsuuntaisen itäsiiven pituus on n. 90 m ja leveys n. 20 m. Bastionin pohjan molemmilla rannoilla kasvaa sekametsää. Sisäsivulla on n. 3-4 m korkea luiska ja terassi. Terassin päällä vielä 1970-luvun lopulla olleesta rakennuksesta on jäljellä vain betoninen perustus. Bastion Adolf Fredrikin pohjaa kiertää luoteesta koilliseen linnoituksen aikainen työmaa-alue. Paikalla on runsaasti lohkottuja ja louhittuja kiviä. Louhikot keskittyvät maaston korkeimmille kohdille ja niiden ympäristöön: pieniä kallionpaljastumia on porattu ja mahdollisesti myös räjäytetty rikki. Osassa kivistä on poranjälkiä. Työmaa-alueelta löydettiin vuoden 2004 inventoinnissa kolme louhosta. Koillisessa on n. 10 x 20 m laaja louhos, joka on täynnä kiviä ja raivausjätettä. Louhoksen edustalla kulkee puru-/hiihtorata. Lännessä on jalkapallokentän viereisessä metsikössä kahdessa kohtaa avokalliossa louhimisen jälkiä.

Luonti: 19.1.2005 Viimeisin muutos: 20.6.2022

Bastioni Rosén

Tyyppi: puolustusvarustukset, linnakkeet

Ajoitus: moderni

Kuvaus: pkoo: 6706076 ikoo: 3458248

Luonti: 19.1.2005

Bastioni Rosénin luoteispuolella oleva nuolenmuotoinen varustus

Tyyppi: puolustusvarustukset, maavallit

Ajoitus: moderni

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6703322 I: 457975

Kuvaus: Bastion Rosénin luoteispuolella oleva nuolenmuotoinen varustus (pkoo:6706137, ikoo:3458128) kuuluu Loviisan maalinnoituksen parhaiten säilyneisiin osiin. Kohde on kuitenkin pahasti vesakoitunut ja raivauksen tarpeessa. Vallin itä-länsisuuntaisen pohjoissiiven pituus on n. 80 m. Rintavarustuksen ja etuluiskan yhteisleveys on n. 30 m. Rintavarustuksen korkeus on n. 2-3 m. Luiskan korkeus on n. 1-1,5 m. Luiskan edessä on vallihaudan jäännös, ja sen päällä kulkee ulkoilupolku. Rintavarustuksen kohdalla ja luiskan pohjoispuolella kasvaa sekametsää. Vallin pohjois-eteläsuuntaisen itäsiiven pituus on n. 80 m. Rintavarustuksen ja etuluiskan yhteisleveys on n. 30 m. Rintavarustuksen korkeus on n. 2-3 m. Luiskan korkeus on n. 1-1,5 m. Luiskan edessä vallihaudan kohdalla on nykyään puro. Luiskan päällä kasvaa sankka ruohikko ja pensaikko.

Luonti: 19.1.2005 Viimeisin muutos: 20.6.2022

Bastioni Rosénin takaiset vallit

Tyyppi: puolustusvarustukset, maavallit

Ajoitus: moderni

Kuvaus: Bastioni Rosénin itäpuolinen maavalli jaettiin inventoinnissa 2004 pohjoisesta etelään osiin A-E (pkoo:6706120, ikoo:3458272). Kohde on muuten Loviisan maalinnoituksen parhaiten säilyneitä osia paitsi, että se on täysin umpeen kasvanut. Vallihaudat, luiskat, rintasuoja ja vallikäytävä näkyvät enemmän tai vähemmän selvästi koko vallin matkan. Vallin korkeus vaihtelee 4 metristä pohjoisen lähes 10 metriin. Vallikäytävän leveys on n. 2-10 m, ja rintasuojan korkeus on n. 1-2 m. Vallin osan A pituus on n. 85 m, leveys n. 20–30 m ja korkeus n. 4-10 m. Vallin päällä näkyvät edelleen sekä vallikäytävä että rintasuoja. Vallikäytävä erottuu 2-10 m leveänä terassina. Vallikäytävän ulkoreunalla oleva rintasuoja on parhaimmillaan n. 2 m korkea. Rintasuojan leveys vaihtelee 3-5 metriin. Osan A ulkosivulla, sen pohjoispuolella, on lohkottuja kiviä sekä n. 0,5 m leveä syvennys, joka on todennäköisesti vallihaudan jäännös. Vallin rintasuojassa on kaksi leikkausta, jotka saattavat olla ampumasektorien jäännöksiä. Kolmas leikkaus on vallin osien A ja B välissä. Vallin osan B pituus on n. 80 m, leveys n. 20 m ja korkeus n. 4 m. Vallin päällä näkyvät edelleen sekä vallikäytävä että rintasuoja. Vallikäytävä erottuu 5-10 m leveänä terassina. Vallikäytävän ulkoreunalla oleva rintasuoja on parhaimmillaan n. 2 m korkea. Rintasuojan leveys on n. 5 m. Osan B etuluiska on hieman loivempi kuin vallin muiden osien. Vallin sisäsivulla on vallihaudan jäännöksiä. Vallin pohjoisosan halki on tehty ulkoilupolku, ja vallin eteläpuolen leikkaa oja (ampumasektori?). Vallin osan C pituus on n. 70 m, leveys n. 20 m ja korkeus n. 4 m. Vallikäytävä ja rintasuoja erottuvat edelleen lähes koko vallin matkan. Vallikäytävä on n. 5-10 m leveä terassi. Vallikäytävän ulkoreunalla oleva rintasuoja on parhaimmillaan n. 2 m korkea. Rintasuojan leveys on n. 5-10 m. Vallin sisäsivulla on vallihaudan jäännöksiä, mutta niitä on vaikea erottaa korkean aluskasvillisuuden alta. Vallin eteläosan katkaisee koko sen korkeudelta n. 10 m leveä aukko, jonka pohjalla virtaa oja. Vallin osan D pituus on n. 40 m, leveys n. 20 m ja korkeus n. 4 m. Ulkosivulla vallihaudan pohjan ja rintasuojan välinen korkeusero on n. 10 m. Vallin päällä näkyvät edelleen sekä vallikäytävä että rintasuoja. Vallikäytävä on n. 5 m leveä terassi. Vallikäytävän ulkoreunalla oleva rintasuoja on n. 1-2 m korkea ja 5 m leveä. Vallin molemmilla sivuilla on vallihaudan jäännöksiä. Itäpuolella vallihauta erottuu laajana kosteikkoalueena. Vallin osan E pituus on n.25 m, leveys n. 20 m ja korkeus n. 4 m. Vallin päällä näkyvät edelleen sekä vallikäytävä että rintasuoja. Vallikäytävä on n. 5-10 m leveä terassi. Vallikäytävä puuttuu osien D ja E kulmasta ja jatkuu hieman kapeampana osassa E. Vallikäytävän ulkoreunalla oleva rintasuoja on parhaimmillaan n. 2 m korkea. Rintasuojan leveys on n. 5 m. Vallin molemmilla sivuilla on vallihaudan jäännöksiä. Vallin eteläpää on vaurioitunut Vanhan Viipurintien levennyksen yhteydessä.

Luonti: 19.1.2005 Viimeisin muutos: 19.1.2005

Bastioni Ungern

Tyyppi: puolustusvarustukset, linnakkeet

Ajoitus: moderni

Kuvaus: pkoo: 6705853 ikoo: 3458255

Luonti: 19.1.2005 Viimeisin muutos: 19.1.2005

Bastionien Ungern ja Rosén välissä oleva kuopanne

Tyyppi: maarakenteet, kaivannot

Ajoitus: moderni

Kuvaus: Kuhlefeldinkadun länsipuolella, sekametsää kasvavalla kumpareella on n. 32 m pitkä, 22 m leveä ja 2 m syvä, pohjakaavaltaan suorakulmainen kuopanne (pkoo:6705919, ikoo:3458308). Vuoden 2004 inventoinnin yhteydessä ei saatu varmuutta siitä, oliko kyseessä maalinnoituksen osa. Samalle paikalle on kuitenkin merkitty vuoden 1767 suunnitelmakarttaan raveliini. Kyseessä voisi siten olla raveliinin perustuksia varten kaivettu kuoppa.

Luonti: 19.1.2005

Harjun sarvilinnake

Tyyppi: puolustusvarustukset, linnakkeet

Ajoitus: moderni

Kuvaus: Harjun sarvilinnakkeesta on jäljellä enää kaksi katkelmaa: Oltermanninkatu 11 (pkoo:6705602, ikoo:3457344) Suhteellisen hyvässä kunnossa olevan sarvilinnoitukseen katkelman itäpuolella on yksityispiha ja länsipuolella pysäköintialue. Kaakko-luode -suuntaisen muurin pituus on n. 30 m, leveys n. 10 m ja korkeus n. 5 m. Muurissa on kaksi länteen suuntautuvaa ampuma-aukkoa. Muurin itäpuolella on merkkejä kasemateista. Itäinen tullikatu 4 – Aleksanterinkatu 12 (pkoo:6705602, ikoo:3457378) Vuoden 1977 inventointikertomuksen mukaan rakennuksen kivijalassa pitäisi olla katkelma länsi-luode-itä-kaakko -suuntaista muuria. Kyseessä on ilmeisesti vuoden 2004 inventoinnissa havaittu pysäköintialueen lounaiskulmassa sijaitseva noin neljä metriä pitkä luode-kaakko -suuntainen muuri. Muuri on osittain kasvillisuuden peitossa, mutta muuten suhteellisen hyvässä kunnossa

Luonti: 19.1.2005

Kappelinpuiston kallio

Tyyppi: raaka-aineen hankintapaikat, louhokset

Ajoitus: moderni

Kuvaus: Kappelinpuiston pohjoispäässä koulun vierellä on n. 30 x 16 m laaja osittain muokattu kallio (pkoo:6705810, ikoo:3457480). Alaosa on luonnonkalliota, mutta yläosassa ja reunoilla on kivenlohkareita, joissa on poranjälkiä. Lisäksi kivenlohkareilla ympäröity n. 8 x 10 m laaja tasainen laki on keinotekoinen. Kallio on nykymuodossaan ihmisen muokkaama, ja kallion laella on ilmeisesti ollut huvimaja. Kallion voimakas käsittely saattaa viitata siihen, että paikka liittyisi jollain tavalla maalinnoitukseen; kalliosta on mahdollisesti louhittu raaka-ainekiviä.

Luonti: 19.1.2005

Kappelinpuiston lammikko ja maavalli

Tyyppi: puolustusvarustukset, linnakkeet

Ajoitus: moderni

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6702902 I: 457334

Kuvaus: Kappelinpuiston eteläosassa on bastioni Carlin perustusten kaivamisen yhteydessä syntynyt lammikko (pkoo:6705664, ikoo:3457570). Lammikon luode-kaakko -suuntaisen siiven pituus on n. 55 m ja leveys 10–20 m. Lounais-koillis -suuntaisen siiven pituus on n. 30 m ja leveys n. 10 m. Kappelinpuiston länsireunalla on ilmeisesti bastioni Carlin perustuksen pohjasta kaivetuista maamassoista syntynyt n. 20 m leveä ja n. 1 m korkea maavalli (pkoo:6705717, ikoo:3457487). Vuoden 1977 inventoinnin mukaan kyseessä olisi pohjakaavaltaan nuolimainen kohouma. Syksyllä 2004 näytti kuitenkin siltä, että rakenne olisi huomattavasti katkelmallisempi. Lisäksi vallin kulmat vaikuttivat oletettua pyöreämmiltä. Kappelirakennuksen pohjoispuolinen pysäköintialue ja puistotiet ovat tuhonneet vallia.

Luonti: 19.1.2005 Viimeisin muutos: 20.6.2022

Linja-autoaseman valli

Tyyppi: puolustusvarustukset, maavallit

Ajoitus: moderni

Kuvaus: Bastion Gustafin perustusten kaivuun yhteydessä syntyneen n. 30 x 50 m laajan vallin (pkoo:6705583, ikoo:3457794) muoto on nykyään epämääräinen sen vuoksi, että siitä on lohkottu reunoja sekä pysäköintialueeksi että taksiaseman tiloiksi. Lisäksi vallin pohjoiskulmassa on n. 0,3 -0,5 m halkaisijaltaan olevista harmaakivistä tiilensekaista laastia sideaineena käyttäen muurattu n. 4 x 2,5 m laaja kellari, joka on täynnä roskia.

Luonti: 19.1.2005

Ortodoksisen kellotapulin kumpare

Tyyppi: puolustusvarustukset, maavallit

Ajoitus: moderni

Kuvaus: Bastion Gustafin perustusten kaivuun yhteydessä syntyneen noin 20 x 20 metriä laajan kumpareen (pkoo:6705686, ikoo:3457697) päällä on nykyään kellotapuli. Paikalla on hyvin hoidettua nurmikkoa ja muutama lehtipuu.

Luonti: 19.1.2005

Ravirataa sivuava ja siitä lounaaseen jatkuva valli

Tyyppi: puolustusvarustukset, maavallit

Ajoitus: moderni

Kuvaus: Ravirataa sivuava ja siitä lounaaseen jatkuva valli jaettiin inventoinnissa 2004 lännestä itään osiin A-E (pkoo:6705968, ikoo:3457257). Vallin paikka erottuu edelleen siitä huolimatta, että sen yhteyteen on rakennettu ravirata ja ratsastuspolkuja. Kohde on muuttunut ajan kuluessa niin paljon, ettei valliin kuuluneita rakenneosia ole enää mahdollista erottaa. Vallin osan A pituus on n. 160 m ja leveys luiskineen n. 30 m. Sisäsivun korkeus on n. 1 metri. Vallin laella kulkee ratsastuspolku ja sen pohjoispuolella on hevoshaka. Vuonna 1977 havaitusta vallihaudasta on jäljellä ainoastaan heikkoja merkkejä. Vallin eteläpuolella on omakotitaloja hyvin hoidettuine pihoineen. Osa vallista on kasvimaana. Vallin osan B pituus on n. 80 m ja leveys luiskineen n. 30 m. Sisäsivun korkeus on n. 1 metri. Vallin laella kulkee ratsastuspolku, jolle on ilmeisesti ajettu soraa. Vallin länsipuolella oleva kosteikko saattaa olla vallihaudan jäännös. Vallin ympärillä on lehtipuuvaltaista sekametsää. Vallin sisäpuolisella alueella metsä on avoimempaa ja nuorempaa. Vallin osan C pituus on n. 90 m ja leveys luiskineen n. 30 m. Sisäsivun korkeus on n. 1 metri. Vallin laella kulkee ratsastuspolku, jolle on ilmeisesti ajettu soraa. Vallin luoteispuolella on hevoshaka. Vuonna 1977 havaitusta vallihaudasta on jäljellä ainoastaan heikkoja merkkejä. Vallin ympärillä on sekametsää. Vallin sisäpuolisella alueella metsä on avoimempaa ja nuorempaa. Vallin osan D pituus on ollut n. 60 m ja leveys luiskineen n. 30 m. Valli erottuu nykyään ympäristöstään ainoastaan pienenä penkereenä, jonka lounaispuolella on hevoshaka ja talli. Varustus on käytännössä tuhoutunut. Raviradan katsomoksi muokatun vallin E pituus on n. 260 m, leveys n. 20 m ja korkeus n. 1 metri. Vallin koillispäädyssä, sen sisäpuolella, on korkeaa aluskasvillisuutta ja matalia lehtipuita kasvava kosteikko, joka saattaa olla vallihaudan jäännös. Lounaispäässä vallin sisäsivu on jyrkempi ja sen juurella on selkeä oja. Lounaispääty on jäänyt osittain tien ja rakennuksen alle. Valli katoaa täysin osien E ja F kulmassa. Sen jälkeen valli erottuu ainoastaan epäselvänä kumpareena, jonka päällä kulkee ratsastuspolku. Polun suuntaisesti kulkevalla osuudella on rintavarustuksen rakenteiden sijainti paikoitellen hahmotettavissa. Muuten polku on madaltanut vallia huomattavasti ja tuhonnut rakenteet lähes täydellisesti. Vallin kaakkoispuoleinen maasto on matalasta aluskasvillisuudesta ja lehtipuista koostuvaa ryteikköä. Vallin sisäpuolella on kiviä, joissa on porausjälkiä. Maan pinta on osittain rikki, ja näkyvissä on punasavikeramiikkaa ja posliinia. Vallin päällä on kiviä ja kaatuneita puita.

Luonti: 19.1.2005

Ulkoilumajan pohjoispuoliset vallit

Tyyppi: puolustusvarustukset, maavallit

Ajoitus: moderni

Kuvaus: Ulkoilumajan pohjoispuoliset maavallit jaettiin inventoinnissa 2004 lännestä itään osiin A-E (pkoo:6706283, ikoo:3457839). Vallin paikka erottuu edelleen siitä huolimatta, että sen yhteyteen on rakennettu hiihtostadion ja sen päällä kulkee hiekkatie/ulkoilupolku. Jos vallin ulkosivun kasvillisuutta raivattaisiin, varustus näkyisi Helsinki-Kotka tielle (E18) saakka. Vallin osan A pituus on n. 70 m ja leveys n. 20–30 m. Vallin sisäsivun korkeus on n. 1-2 m ja ulkosivun korkeus n. 3 m. Vallin laella on hiekkatie. Vallin päällä ja sivuilla kasvaa nurmikkoa. Ulkoreuna on lisäksi paikoin pensakoitunut. Vallin osan B pituus on n. 80 m ja leveys n. 20–30 m. Vallin sisäsivun korkeus on n. 1-2 m ja ulkosivun korkeus n. 3-4 m. Vallin laella on ulkoilupolku. Vallin päällä ja sivuilla kasvaa nurmikkoa. Ulkoreunalla on lisäksi jonkin verran pensaikkoa. Vallin osat C-E erottuvat edelleen, mutta ovat pahasti ruohikon, pensaikon, vesakon ja raivausjätteen peitossa. Lisäksi vallien päällä kulkee ulkoilupolku. Kasvillisuuden vuoksi vallin osien C-E rakenteita on vaikea havaiinnoida. Myöskään vuonna 1977 havaittua vallihautaa ei kyetty paikallistamaan varmuudella enää vuonna 2004. Vuoden 1977 inventoinnissa vallihaudaksi määritelty alue vallin pohjoispuolella vaikuttaa kuitenkin ympäristöään kosteammalta runsaan ja rehevän kasvillisuutensa perusteella. Vallin osan C pituus on n. 60 m ja leveys luiskineen n. 40 m. Vallin sisäsivun korkeus on n. 3 m. Vallin päällä kulkeva tie katkaisee osan C ja on ilmeisesti madaltanut rakenteita huomattavasti. Vallin eteläpuolella, sen sisäpuolella, on kosteikkoalueena erottuvia vallihaudan jäännöksiä. Osien C ja D etelä- ja länsipuolella on runsaasti raivausjätettä. Vallin osan D pituus on n. 30 m ja leveys n. 10 m. Vallissa on kuoppia, ja se on täysin korkean aluskasvillisuuden ja raivausjätteen peitossa. Pohjoispäädyssä maan pinta on rikki, ja näkyvissä on fajanssia, lasia ja punasaviastioiden fragmentteja. Vallin osa E on epäselvä, aluskasvillisuuden ja raivausjätteen peittämä. Valli ikään kuin katoaa vähitellen metsään, päättyen viimeistään pururadan reunaan.

Luonti: 19.1.2005 Viimeisin muutos: 19.1.2005

Urheilukentän vallit

Tyyppi: puolustusvarustukset, maavallit

Ajoitus: moderni

Kuvaus: Vallien (pkoo:6706262, ikoo:3457609) ulkomuoto on muuttunut täysin alkuperäisestä, kun ne on muokattu urheilukentän katsomoksi. Vallien välinen kulma erottuu kuitenkin edelleen. Vallit ovat lähes samanlaisessa kunnossa kuin vuonna 1977. Länsipuoli on kuitenkin vaurioitunut jonkin verran lisää hiekkatien rakentamisen yhteydessä. Vallin luode-kaakkoissuuntaisen sivun pituus on n. 200 m ja leveys n. 20 m. Vallin korkeus on n. 2 m. Vallin urheilukentän puoleinen osa on nurmikkoa. Vallin ulkosivun edustalla on luode-kaakko -suuntainen n. 70 m pitkä ja 10 m leveä louhos ja sekametsää. Ulkosivulla on myös kaksi vallin suuntaista kaivantoa, joista ulompi saattaa olla vallihaudan jäännös. Sisempi kaivanto on moderni. Vallin lounais-koillis -suuntaisen sivun pituus on n. 100 m ja leveys n. 20 m. Vallin korkeus on n. 3 m. Vallin päällä kasvaa nurmikkoa, ja vallin ulkoreunan edustalla on hiekkatie, joka on leikannut vallin kulmaa.

Luonti: 19.1.2005

Valli Garnisonin itäpuolella

Tyyppi: puolustusvarustukset, maavallit

Ajoitus: moderni

Kuvaus: Ilmeisesti bastion Lovisa Ulrican perustusten kaivuun yhteydessä on syntynyt n. 50 x 20 m laaja valli (pkoo:6705802, ikoo:3458023). Joen rannalla sijaitsevan vallin laelle on tehty vuoden 1977 inventoinnin jälkeen kävelytie. Vallin päältä laskeutuvat kiviportaat alas joen rantaterassille, jota on vahvistettu kivillä n. 15 m matkalta. Valli on rannan puolelta vesakoitumassa olevaa lehtimetsää. Vallin itäpuolella on omakotitalojen aidattuja pihoja.

Luonti: 19.1.2005

Vallit Saaristotien ja Kotkantien risteyksessä

Tyyppi: puolustusvarustukset, maavallit

Ajoitus: moderni

Kuvaus: Saaristotien ja Kotkantien risteyksen kohdalla olevat vallit jaettiin inventoinnissa 2004 pohjoisesta etelään osiin A-F (pkoo:6705910, ikoo: 3458386). Pohjoisessa sijaitseva vallin osa A on erittäin hyvässä kunnossa. Vallin päällä näkyvät edelleen sekä vallikäytävä että rintasuoja. Vallin pituus on noin 40 metriä, leveys noin 20 metriä ja korkeus noin 4-5 metriä. Vallikäytävä erottuu selkeänä 4-5 metriä leveänä terassina. Vallikäytävän ulkoreunalla oleva rintasuoja on parhaimmillaan 1,5 metriä korkea. Rintasuojan leveys vaihtelee metristä viiteen metriin. Vallin pohjoispää on kärsinyt jonkin verran vaurioita Vanhan Viipurintien levennysten yhteydessä. Tällä kohdalla rintasuojan päälle on myös rakennettu vallin itäpuolella sijaitsevaan omakotitaloon kuuluva pikkumökki. Lisäksi tontilla olevat autonromut ym. roskat ovat aivan vallissa kiinni. Vallin juurella idässä on heikkoja merkkejä vallihaudasta. Hauta näyttää kuitenkin tuhoutuneen omakotitalojen rakentamisen yhteydessä. Vallin osa B on erittäin näyttävä siitä huolimatta, etteivät rintasuoja ja vallikäytävä enää erotu. Vallin pituus on noin 100 metriä, leveys noin 20 metriä ja korkeus noin 2-3 metriä. Ulkosivulla on vallihaudan jäännös. Koillispuolen etuluiska on erittäin jyrkkä, kaakkoispäädystä on todennäköisesti poistettu maata. Etuluiskan alla oleva vallihaudan jäännös, kosteikkoalue, laajenee sähkölinjan kohdalla lammikoksi ja jatkuu ojana luoteeseen. Oja leikkaa vallin osien A ja B välisen kulman eteläpuolelta. Lähes osan B keskikohdassa on matala, valliin nähden kohtisuorassa oleva noin 3 metriä leveä aukko. Kyseessä saattaa olla ampumasektorin jäännös. Saaristotien ja Kotkantien risteyksen koillispuolella olevat vallin osat C-F ovat vanhaa laidunta. Vallit erottuvat matalana noin 40 metriä leveänä luiskana, jonka läpi on kaivettu useita ojia. Vallien kulmat ovat edelleen havaittavissa. Kasvillisuuden raivauksen jälkeen myös rintasuoja ja vallikäytävä saattaisivat olla osissa D ja E ainakin osittain hahmotettavissa. C osan pituus on noin 120 metriä, D:n 50 metriä, E:n 40 metriä ja F:n 40 metriä. Valleja on hävinnyt rakennettaessa sekä teitä että bastion Ungernin vierellä olevaa pysäköintialuetta. Vallin osan C noin 2 metriä korkea sisäsivu on lähes pystysuora. Vallin sisäpuolisella alueella kasvaa tiheä vesakko.

Luonti: 19.1.2005 Viimeisin muutos: 19.1.2005

Venäläinen linnoitus

Tyyppi: puolustusvarustukset, linnoitukset

Ajoitus: moderni

Kuvaus: Venäläisen linnoituksen alueella (pkoo:,6705409 ikoo:3457327) Chiewitzinkadun ja Jakob Forsselinkadun välissä on yhä havaittavissa vallitusta muistuttavia sortuneita pengermiä. Pohjois-etelä -suuntaisen vallin jäännöksiä on n. 200 m matkalla kolmessa kohdassa. Valli on paikoitellen täysin hävinnyt. Esimerkiksi vielä 1970-luvulla Oltermanninkadun ja Chiewitzinkadun risteyksessä sijainnut vallin osa on kadonnut kokonaan. Venäläisen linnoituksen parhaiten säilynyt osa sijaitsee Chiewitzinkadun eteläpäässä kirkon vierellä. L-kirjaimen muotoisen vallin pituus on n. 40 m, leveys n. 10 m ja korkeus n. 2 m. Vallin molemmilla sivuilla on kylmämuurattua harmaakivimuuria. Valli rajoittuu lännessä omakotitalon tonttiin, idässä puistoon ja pohjoisessa kerrostaloon. Vallia on ilmeisesti muokattu koillispuolelta puiston rakentamisen yhteydessä ja mahdollisesti pengerretty kaakkoispuolelta omakotitalon pihaa tehtäessä. Vallin päällä kasvaa pensaikkoa ja lehtipuuta. Kerrostalon länsipuolella on n. 20 x 20 m laaja ja metrin korkea terassi, jonka päällä on pensasaidan ympäröimä lasten leikkipaikka. Terassin pohjoisreunalla on jonkin verran tukikiveystä. Pihaterassin pohjoispuolella on heinikkoa ja pensaikkoa kasvava jättömaa, jonka länsilaidalla, suhteellisen jyrkässä leikkauksessa, on vallin jäännöksiä. Valli on huonossa kunnossa, sillä sen molemmilta puolilta on otettu maata. Vallin korkeus vaihtelee metristä kolmeen metriin. Vallin länsipuolella näkyy paikoitellen vallin tukena ollutta kiveystä, joka on sortunut ja valunut rinnettä alas. Vallin etuluiskan kohdalla kasvaa vesakoitunutta sekametsää. Vallin kerrostaloa vastapäätä olevassa pohjoispäädyssä on viiden metrin matkalla näkyvissä n. 0,5–0,7 m korkea kivillä vahvistettu osuus. Vallin päällä on myös paljon isoja irtokiviä (halkaisija 0,5-1 m), jotka on kasattu paikalle todennäköisesti linnoituksen rakentamisen jälkeen. Valli rajautuu pohjoisesta omakotitalon tonttiin ja lännestä puistoon.

Luonti: 19.1.2005 Viimeisin muutos: 19.1.2005

Tutkimukset

Lasse Ojonen tarkastus 1973

Luonti: 19.1.2005

Kati Heinämies inventointi 1977

Luonti: 19.1.2005

V.-P. Suhonen inventointi 2003

Huomautuksia: Kevään 2003 tarkastuskäynnin yhteydessä kierrettiin puolen päivän aikana koko maalinnoitus lukuun ottamatta bastioneja Rosen ja Ungern. Huomiota kiinnitettiin mm. rakenteiden kuntoon ja raivauksen tarpeeseen. Kohteiden numerointi on sama kuin Kati Heinämiehen inventoinnissa vuonna 1977. Lähes kaikki Heinämiehen inventointikohteet ovat edelleen havaittavissa maastossa.

Luonti: 19.1.2005 Viimeisin muutos: 4.3.2021

Johanna Enqvist & V.-P. Suhonen inventointi 2004

Huomautuksia: Museoviraston rakennushistorian osaston 1.-14.9.2004 toteuttaman Loviisan maalinnoituksen inventoinnin päämääränä oli selvittää 1700- ja 1800-luvuilla rakennetun maalinnoituksen nykyinen kunto. Lisäksi pyrittiin täydentämään 1970-luvulla tehtyjä inventointeja. Vuoden 2004 inventoinnissa löydettiin ainoastaan muutama uusi kohde. Maalinnoitus oli lähes samassa kunnossa kuin 1970-luvulla; merkittäviä tuhoja ei ole tapahtunut. Raviradan, urheilukentän ja hiihtostadionin luona sijaitsevien vallien päälle rakennetut tiet ja ulkoilupolut ovat kuitenkin vaurioittaneet rakenteita jonkin verran lisää. Loviisan maalinnoituksen parhaiten säilynyt osa sijaitsee bastionien Ungern ja Rosén itä- ja pohjoispuolella olevassa metsikössä. Paikalla olevat varustukset ja linnoituksen aikainen työmaa-alue ovat hyvässä kunnossa. 1700-luvun linnoitusjärjestelmä on maastossa edelleen helposti hahmotettavissa. Tulevaisuudessa koko maalinnoitus olisi kartoitettava moderneilla mittausvälineillä. Samalla olisi mahdollista määrittää muinaisjäännösalueiden tarkat rajat.

Luonti: 19.1.2005 Viimeisin muutos: 19.1.2005

Tapani Rostedt inventointi 2007

Huomautuksia: Loviisa ja Ruotsinpyhtää. Loviisan pohjoisosien ja Ruotsinpyhtään Tesjoen osayleiskaava-alueen (= LOTES-alueen) inventointi, s. 14.

Luonti: 28.2.2008

Petro Pesonen valvonta 2014

Luonti: 27.5.2019

Riikka Mustonen (Porvoon museo) ja Ulrika Rosendahl (Loviisan museo) tarkastus 2020

Huomautuksia: Raportti Salamassa dnro MV/26/05.01.03/2020, havainnoista pääkohdat kirjattuna Seuranta-kohtaan.

Luonti: 6.8.2020 Viimeisin muutos: 28.12.2021

Mustonen R. /Porvoon museo, Rosendahl U./ Loviisan museo tarkastus 2022

Huomautuksia: Bastion Rosenin tarkastus kattorakenteiden tulipalon jälkeen.

Luonti: 7.6.2022

Esa Mikkola / Koekaivausryhmä koekaivaus 2020

Huomautuksia: Itäinen Tullikatu 27

Luonti: 6.10.2022

Sinikka Kärkkäinen/ Heilu Oy inventointi 2022

Huomautuksia: Hagalundin inventoinnissa tarkennettiin aluerajausta Bastion Rosenin koillispuolella, jossa valli nro 4 ei ollut täysin muinaisjäännösrekisterin rajauksen sisäpuolella.

Luonti: 24.1.2023

Alexander Bakhia, Tomi Kuljukka, Janne Soisalo ja Alexander Suvorov / Mikroliitti Oy valvonta 2022

Löydöt: KM43794

Huomautuksia: Saneerattavia putki- ja kaapelilinjoja Loviisan Raatihuoneen pohjois- ja länsipuolella.

Luonti: 1.3.2023

V.-P. Suhonen kaivaus 2007

Luonti: 17.4.2023

V.-P. Suhonen koekaivaus 2006

Luonti: 17.4.2023

Katja Vuoristo koekaivaus 2017

Luonti: 25.5.2023

Heimo Pajunen tarkastus 2024

Huomautuksia: Raportti asianhallintajärjestelmässä: DRNO MV/02121/2024.

Luonti: 23.10.2024

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

VirastoVahva asianhallintajärjestelmä  MV/171/05.02.00/2018 LOVIISA, Asemakaavan muutos, kaupunginosa 2. Itätulli, korttelit 203, 204 ja 219-221 sekä näihin rajautuvat katu-, liikenne-, puisto- ja vesialueet    MV/4/05.03.01/2019 LOVIISA, Maisematyö, viheralueiden raivaus kiinteistöillä Joen ja Kotkantien pohjoispuolella    MV/663/05.01.00/2019 LOVIISA, Aika-lavan sijoittaminen Ungernin linnoitukseen    MV/259/05.04.01.02/2021 LOVIISA, maankaivamistyön arkeologinen valvonta muinaisjäännöksellä Loviisan maalinnoitus (1000003233)    MV/40/05.04.01.02/2022 LOVIISA, Raatihuone, Mannerheiminkatu 4, maankaivun arkeologinen valvonta    MV/124/05.04.01.02/2022 LOVIISA, Loviisan maalinnoituksen (1000003233) alueen viemäritöiden arkeologinen valvonta    MV/328/05.04.01.00/2022 LOVIISA, Loviisan raatihuone, arkeologinen valvonta 2022. Tutkimusraportti    MV/461/05.04.01.00/2022 LOVIISA, Loviisan maalinnoitus, Itäinen Tullikatu 27, koekaivaus 2020. Tutkimusraportti    MV/35/05.04.01.00/2023 LOVIISA, Hagalund, sähköaseman suunnittelualueen arkeologinen inventointi 2022. Tutkimusraportti.   Arkeologiset hankkeet  Chiewitzinkatu, Inventointi 2017 Katja Vuoristo    Hagalund (sähköaseman suunnittelualue), Inventointi 2022 Sinikka Kärkkäinen    Loviisan maalinnoitus (Loviisan Raatihuone), Valvonta 2022 Tomi Kuljukka, Alexander Bakhia, Alexander Suvorov ja Janne Soisalo    Loviisan maalinnoitus / Itäinen Tullikatu 27, Koekaivaus 2020 Esa Mikkola    Loviisan maalinnoitus, Bastioni Ungern, Valvonta 2023 Ulrika Rosendahl    Loviisan maalinnoitus, bastioni von Rosen, Kaivaus 2007 V.-P. Suhonen    Loviisan maalinnoitus, Koekaivaus 2006 V.-P. Suhonen    Loviisan maalinnoitus, Mittausdokumentointi 2006    Loviisan maalinnoitus, Valvonta 2014 Petro Pesonen    Loviisan maalinnoitus, Valvonta 2024   Hoidetut muinaisjäännökset  Loviisan maalinnoitus   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi Itä-Uudellamaalla keväällä 2003; Inventointi; 2003    Kertomus hum. kand. Lasse Ojosen virkamatkasta Loviisaan 14.-16.8.1973; Inventointi; 1973    Loviisa Loviisan maalinnoitus - bastioni Rosenin takaiset vallit. Kaapelikaivutyön arkeologinen valvonta 1700-luvun linnoituksessa 13.-14.3.2014; Valvonta; 2014    Loviisa Loviisan maalinnoitus. Chiewitzinkadun maalinnoituksen tarkkuusinventointi 2017; Tarkkuusinventointi; 2017    Loviisan Bastion von Rosenin arkeologiset tutkimukset vuonna 2007; Kaivaus; 2007    Loviisan Bastion von Rosenin koekaivaukset vuonna 2006; Koekaivaus; 2006    Loviisan maalinnoituksen inventointi 3.-6.5.1977; Inventointi; 1977    Loviisan maalinnoituksen inventointi vuonna 2004; Inventointi; 2004   Muinaiskalupäiväkirja - arkeologiset kokoelmat  KM39827:1-4 Keramiikkaa ym. Loviisan maalinnoitus    KM43794:1-20 Asuinpaikkalöytöjä Loviisan maalinnoitus, Raatihuone    KM44505:1-8 Keramiikkaa, luuta, liitupiipun katkelmia, rautaesineen katkelma, lasia Loviisan maalinnoitus

kopioi linkki tälle sivulle: