Kohde sijaitsee Kesälahden kylässä sijaitsevan Mäntyniemen kartanon etelä- ja kaakkoispuolella olevan pellon itäisessä päädyssä. Paikalta on kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä pellon pinnasta.
Koekaivauksessa kesällä 2017 merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta ei havaittu.
Luonti: 7.3.2005 Viimeisin muutos: 25.10.2017
Tutkimukset
Petri Halinen & Mika Lavento inventointi 1997
Löydöt: KM 30604: 1-2 saviastian pala, tuluspii
Huomautuksia: Kohde sijaitsee Kesälahden kirkosta 900 m itäkaakkoon Kesälahden kylässä sijaitsevan Mäntyniemen kartanon etelä- ja kaakkoispuolella olevan pellon itäisessä päädyssä. Koekuoppa kaivettiin pellon pohjoispuolella sijaitsevan mäntysaarekkeen kaakkoispäädyssä olevilta kivipaasilta 40 askelta etelään. Löytöpaikka sijaitsee Savilahteen pistävällä niemellä, moreenikukkulan eteläpuolella. Kivikaudella niemi on ollut pidempi kuin nykyisin. Koekuopassa havaitun kulttuurikerroksen alaosassa palanutta maata, jossa oli melko runsaasti hiiliä. Kulttuurikerroksen alapuolinen maa värjäytynyt vaaleanruskeaksi. Löydöt tehtiin pellon pinnasta.
Luonti: 7.3.2005
Petro Pesonen inventointi 2004
Huomautuksia: Mäntyniemen kivikautinen asuinpaikka tarkastettiin Kesälahden inventoinnissa 5.7.2004. Asuinpaikka sijaitsee Kesälahden kirkonkylässä, Mäntyniemen kartanon kaakkoispuolella olevalla pellolla, vajaa 100 m niemenkärjestä länteen ja Mäntyniemen kartanon vanhasta päärakennuksesta 380 m kaakkoon. Paikalta on aiemmin löytynyt yksi kampaleimakoristeinen saviastian pala sekä pii-iskokseksi tulkittu tuluspii. Lisäksi koekuopassa on havaittu värjäytynyttä kulttuurikerrosta. Inventointiajankohtana satoi vettä ja pellon pintaa oli jonkin verran avoinna, joten havainto-olosuhteet eivät olleet huonoimmat mahdolliset. En havainnut pellon pinnalla kuitenkaan muuta kuin palan kivisavikeramiikkaa. Lähellä on Mäntyniemi 2 - varhaismetallikautinen asuinpaikka selvine löytöineen ja tuleekin mieleen, olisiko mahdollista, että Mäntyniemi 1:nkin saviastian pala olisi varhaismetallikautista? Ajoitus sopisi ainakin paremmin Pyhäjärven rantahistoriaan, sillä kivikautisten asuinpaikkojen pitäisi olla vielä alempana Pyhäjärven nykyisen pinnan alla, mutta varhaismetallikautisia asuinpaikkoja voisi seudulla olla niiden vähäisemmän rantasidonnaisuuden vuoksi.
Luonti: 7.3.2005
Jan-Erik Nyman/Museovirasto koekaivaus 2017
Huomautuksia: Koekuopituksessa tyrnipensaiden alueella ei havaittu peltokerroksen alla ihmistoiminnan värjäämiä kerroksia eikä löytöjä. Pellon pinnalta epämääräisiä kvartseja, tiilen muruja sekä liitupiipun varren katkelma.
Luonti: 25.10.2017
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.