Kohde sijaitsee Kankarisveden itärannalla, Rekolan asutusalueelta runsaan kilometrin verran pohjoiseen, Rasuan kohdalla olevalla niemellä. Niemeä yhdistää mantereeseen kapea kannas ja se muodostuu matalahkosta, koillis-lounaissuuntaisesta hiekkaharjanteesta.
Matarniemeen (vuoden 1962 inventoinnissa nimeltään Rasuanniemi) johtavan kapean kannaksen eteläosasta tiedetään löydetyn kivitaltan, jonka löytökohdassa, lähellä vesirajaa oli esineen löytäjän, Arvo Koskisen, mukaan havaittavissa erittäin nokista maata. Kivitalttaa ei ole luetteloitu Kansallismuseon kokoelmiin. Se sijaitsee ilmeisesti Jämsänkosken kotiseutumuseossa. Vuoden 1962 inventoinnin yhteydessä paikalle tehtiin muutama koekuoppa. Löytöjä tai havaintoja muinaisjäännöksestä ei koekuopituksessa kuitenkaan havaittu.
Irtolöytökohteen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kivikautinen asuinpaikka Jämsänkoski 6, Matarniemi.
Ks. Kerttu Itkosen iventointikertomus vuodelta 1962: Jämsä, Jämsänkoski ja Koskenpää. Iventointi 1962. Kertomus Jämsänkosken Linnasenmäen muinaislinnan ja pitäjästä löydettyjen muinaisesineiden löytöpaikkojen tarkastamisesta kesällä 1962. Kartta 7, numero 4.
Luonti: 16.12.2005 Viimeisin muutos: 4.11.2016
Tutkimukset
Kerttu Itkonen ei määritelty 1962
Huomautuksia: Paikalta jo aiemmin löydettyä kivitalttaa säilytetään Jämsänkosken kotiseutumuseossa.
Ks. Kerttu Itkosen iventointikertomus vuodelta 1962: Jämsä, Jämsänkoski ja Koskenpää. Iventointi 1962. Kertomus Jämsänkosken Linnasenmäen muinaislinnan ja pitäjästä löydettyjen muinaisesineiden löytöpaikkojen tarkastamisesta kesällä 1962. Kartta 7, numero 4. Museoviraston Arkeologian osaston arkistossa.
Luonti: 16.12.2005 Viimeisin muutos: 16.12.2005
Vesa Laulumaa inventointi 2015
Luonti: 4.11.2016
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.