Tammela
muu kulttuuriperintökohde
Teuro	1000005351
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6751587 I: 333302 YKJ P: 6754421 I: 3333405 ETRS89/WGS84 Lat: 60.86441021° Lon: 23.93019974° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 51.8646' Lon: 23° 55.8120' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 51' 51.8767" Lon: 23° 55' 48.7191"

Kuvaus

Teuron kylän vanha tonttimaa on sijainnut Pehkijärveen laskevan Teuronjoen pohjoisrannalla. Teuro luettiin 1500-luvun alussa Lehijärven hallintopitäjän Teuron neljänneskuntaan, ja koska koko hallintopitäjä on saanut nimensä kylän mukaan, voidaan katsoa että se on ollut seutukunnan keskeisin ja vanhin kylä. Teuron kylätontin läheisyydestä Ruokosuolta tunnetaan irtolöytönä myös 800 - 1000-luvuille jKr. ajoittuva hevosenkenkäsolki. Muut Teuron neljänneskuntaan kuuluneet kylät olivat Kuuslammi ja Susikas sekä osa Lunkaan ja Mustialan kylän taloista. Varhaisin Teuron kylään viittaava asiakirjamerkintä on jo vuodelta 1470, mutta vuoden 1539 maakirjassa kylään on silti merkitty vain yksi isäntä. Kylän varhaista asuttamista on edistänyt Hämeenlinnasta Turkuun johtanut talvitie, joka on kulkenut kylän läpi. Tietä kulkeneiden matkalaisten tarpeisiin on Teurolle perustettu kestikievari viimeistään 1600-luvulla. (Vanhoissa asiakirjoissa ja kartoissa kylän nimi on Tauro, Teuros). Teuron kylätontti on edelleen rakennettu, mutta se on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa. Osin ilmeisen iäkkäät puurakennukset ovat edelleen ryhmittyneet kylänraitin varrelle, peltojen ympäröimälle kylätontille. Piha-alueilla tai jopa talojen alla on kuitenkin saattanut säilyä vanhempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Vuoden 2018 sähkömaakaapelin valvonnassa kävi ilmi, että kylä on palanut vuonna 1756, jonka jälkeen uudet talot olisi rakennettu vanhojen päälle. Valvonnassa tuli esille kaksi melko ehjänä säilynyttä rakennetta, jotka olivat kuitenkin ajoitukseltaan hyvin myöhäisiä. Lisäksi valvotuissa kaivannoissa esiintyi palojälkiä ryhmäkylän alueella, sekä myös joen tuntumassa. Palojen jäljet esiintyivät pääasiassa siirrellyissä kerrostumissa, mutta myös paikallaan säilynyttä palomaata havaittiin. Missään kohdin palojäljistä ei saatu ajoittavia löytöjä, tiilen paloja lukuun ottamatta. Toisaalta palojälkien yhteydessä ei missään kohdin havaittu myöskään selvästi nykyaikaisia aineistoja.

Luonti: 27.2.2006 Viimeisin muutos: 2.5.2019

Tutkimukset

Johanna Enqvist inventointi 2005

Luonti: 27.2.2006

Juuso Koskinen valvonta 2018

Huomautuksia: Elenia Oy ja Lounea Oy parantavat sähköverkkoa Tammelan Teuron alueella. Despro Engineering Oy pyysi Museovirastolta lausunnon hankkeeseen liittyen. 20.8.2018 annetussa lausunnossa (MV/724/05.01.00/2018) todetaan, että alueella suoritettavat kaapeliojien kaivut sekä vanhojen johtopylväiden poisto on tehtävä arkeologin valvonnassa. Valvonnan yhteydessä tuli esille vain viitteellistä tietoa mahdollisista muinaisjäännöksistä, mikä ilmeni palojälkinä sekoittuneissa maakerroksissa sekä välillä myös muokkauskerrosten alla, puhtaan pohjamaan pinnassa. Minkään palojäljen yhteydestä ei saatu selvästi vanhoiksi todettavia löytöjä. Teuron-Kuuslammin kylätoimintayhdistyksen kotisivuilla mainitaan kylän palaneen lähes kokonaan vuonna 1756, minkä jälkeen uudet talot olisi rakennettu vanhojen päälle.

Luonti: 2.5.2019

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

VirastoVahva asianhallintajärjestelmä  MV/276/05.04.01.00/2019 TAMMELA, Teuro. Konekaivun arkeologinen valvonta 2018. Tutkimusraportti.   Arkeologiset hankkeet  Kunta, Inventointi 2005 Johanna Enqvist

kopioi linkki tälle sivulle: