Petäjäkosken rautaruukki valmistui vuonna 1840, siis suunnilleen samaan aikaan kuin muutkin Kainuun ruukit. Ruukin perustajat olivat kajaanilaisia virkamiehiä. Tärkeimpänä vaikuttimena ruukin perustamisessa oli halu kohentaa toistuvista nälkävuosista kärsivän syrjäseudun rahvaan synkkää taloudellista tilannetta. Ruukin yhteyteen perustettavalla mallitilalla haluttiin antaa väestölle esimerkki hyvästä maatalouden harjoittamisesta. Petäjäkosken ruukin rauta tunnettiin erinomaisesta laadusta ja sen tuotanto oli harkkohytiksi varsin suurta. Varsinaisen tarkoituksensa ruukki myös täytti, väestön taloudellisen tilanteen parantumista pidettiin nimenomaan ruukin ansiona. Alkuaikoinaan ruukki työllisti kaksi harkonpuhaltajaa, kolme seppää ja kaksi hiilirenkiä, lisäksi kahdeksan malminnostajaa hankki malmia lähiseudun järvistä.
Monista muista tuon ajan ruukeista poiketen ruukkia hoidettiin mallikelpoisesti. Kaikesta huolimatta omistajat joutuivat taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi myymään ruukin vuonna 1860, jolloin siitä tuli läheisen Jyrkän ruukin apuhytti. Laitosta laajennettiin ja tuotanto kohosi entisestään. Malminnostajien määrä kaksinkertaistettiin, lisäksi palkattiin 23 hiilenpolttajaa ja viisi apulaista. Ruukin työllistävä vaikutus oli siis melkoinen. Ruukki Neljän vuosikymmen toiminnan jälkeen ruukin toiminta lopetettiin kannattamattomana vuonna 1880.
Kohde sijaitsee Sotkamon eteläosassa, Laakajärven ja Suuri-Petäisen välissä olevan joen luoteisrannalla, Petäjäkosken kohdalla. Mitään ruukin aikaisia rakennuksia ei enää ole jäljellä. Jokea käytetään nykyään virkistyskalastukseen. Kalastajia varten joen yli on tehty silta 0,2 km päähän maantiesillasta. Joen rannat kasvavat tiheää lepikkoa ja ovat varsin pöheikköiset. Ruukin tuotantolaitokset sijaitsivat rannan ja korkean rantatörmän välissä. Törmän päällä sijaitsee Koskelan talo ulkorakennuksineen. Jokirannassa on ruukin jäännöksinä 9 x 9 metrin kokoinen kumpare, jossa näyttää olevan itse hytin pohja, mahdollinen rakennuksenpohja sekä kuonaa ja hiiltä sisältäviä kumpareita. Koska paikka sijaitsee tien vieressä, siihen on helppo tutustua. Joen ranta on kuitenkin hankalakulkuinen ja jäännöksiä on vaikea erottaa kasvillisuuden peitosta.
Luonti: 17.3.2006 Viimeisin muutos: 3.3.2014
Tutkimukset
Päivi Tervonen / Kainuun Museo inventointi 1987
Huomautuksia: Inventointi perustuu suurelta osin Erkki Härön inventointiin vuodelta 1981.
Luonti: 27.8.2010 Viimeisin muutos: 27.8.2010
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö