Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Purolan Alakylätien kaakkoispään eteläpuolella, Heinäsuonpeltojen poikki kaakkoon johtavan metsätien varressa. Maasto on sekametsää kasvavan, ja pohjoiseen terävänä niemekkeenä pistävän kalliomäen koillisrinnettä, jossa erottuu kapea muinaisrantamuodostuma (12,5 m mpy). Sen maaperä on hietaa tai hiesua. Mäen luoteispuolella avautuu pieni peltoaukea, Heinäsuonpellot. Pelto on ollut varhaismetallikaudella ja vielä rautakauden alussa mäkien väliin työntyvän matalan merenlahden pohjukkaa (10 m mpy), joka on ollut kapean salmen kautta yhteydessä Enviikinlahteen (Ängviken). Paikka on helppo saavuttaa metsätietä pitkin.
Löytöpaikka 1 sijaitsee Heinäsuonpeltojen eteläpuolella olevan niemekkeen koillisrinteessä (P = 6703471, I = 3483033, Z = 12,5 m mpy), metsätien kohdalla. Löydöt on otettu talteen rinteen alareunasta, mäkeä myötäilevällä kapealla tasanteella kulkevan metsätien pinnasta ja reunasta. Maa tien pinnassa ja leikkauksessa on paikoin punaista. Löytöpaikka 2 (P = 6703634, I = 3482985, Z = 12, 5 m mpy) on runsaat 150 m edellisestä luoteeseen, muinaisen salmen pohjoisrannalla, etelään viettävässä moreenirinteessä. Metsätien pinnasta on otettu talteen yksi kvartsi. Maaperä on löytöpaikan kohdalla hyvin kivikkoista, mutta tien länsipuolella, hieman löytöpaikkaa alempana, on hiekkatasannetta.
Löytöpaikka 1 voidaan maaston ja löytöjen perusteella luokitella asuinpaikaksi, joka korkeutensa perusteella on todennäköisesti varhaismetallikautinen. Muinaisjäännös on rajattu löytöalueen ja asuinpaikaksi sopivan muinaisrantamuodostuman mukaisesti. Laajuuden luotettava määrittäminen edellyttää kuitenkin koekaivauksia (rauhoitusluokka 2). Myös löytöpaikka 2 soveltuisi asuinpaikaksi, mutta on niukkojen havaintojen takia luokiteltu löytöpaikaksi.
|