Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Siltakyläntien risteyksen kohdalta 1 km etelään. Maasto on pohjoiseen pistävän kallioniemekkeen tasannetta, jonka itäreunassa kulkee metsätie. Kalliolla kasvaa jäkälää ja nuorta havupuuvaltaista sekametsää. Paikan itäpuolella on pronssi- ja rautakauden alussa avautunut matala ja vuonomainen merenlahti (12,5 m mpy). Meri on vetäytynyt alueelta rautakauden aikana ja nykyisin laakso on Vehkakorven peltoaukeata. Paikka on melko helppo saavuttaa maantieltä (puomi), mutta jäännös on vaikea hahmottaa maastossa.
Metsätieltä erkanevan ajouran kohdalta, tieltä 20 m etelään, on hyvin matala kiveys (2 x 2 x 0,2 m, kivien halk. 20 cm), jonka ajoura on halkaissut kahteen osaan. Sen lounaispuolella on kuusen peittämä ladottu kiveys (2 x 1,5 x 0,5 m, kivien halk. 40–50 cm), joka on sisäpuolelta avoin ja kivetön (30 x 50 cm).
Jäännösten tarkoituksen ja ajoituksen selvittäminen edellyttää vähintään kasvillisuuden raivausta (rauhoitusluokka 2). Rakenteen perusteella korkeampi kiveys vaikuttaa uuninjäännökseltä (ns. ryssänuuni), jolloin se olisi historialliselta ajalta. Muinaisjäännös on rajattu näkyvien rakenteiden ja tasanteen mukaisesti.
Havainnot 2014:
Rakenteet paikannettiin maastossa. Ajouran halkaisema kiveys voidaan nykyisin tulkita myös kahdeksi matalaksi kiveykseksi. Kohteen ympäristössä on jonkin verran irtokiviä ja metsänhoitotoimenpiteiden tuloksena paikalle kaadettuja kuusenrankoja.
Luonti: 16.1.2007 Viimeisin muutos: 15.6.2018
Tutkimukset
Sirkka-Liisa Seppälä inventointi 2006
Luonti: 18.3.2007
John Lagerstedt inventointi 2007
Luonti: 11.12.2007
Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, raportin laatijana Kalle Luoto inventointi 2014
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.