Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1916 – 1918. Kohde sijaitsee Mustavuoren luoteisreunalla, suurelta osin jyrkässä mäenrinteessä. Vaikeakulkuisessa maastossa kasvaa tiheää sekametsää.
Haudat on kaivettu osittain maahan ja louhittu suurimmaksi osaksi kallioon. Betonilla tuettua taisteluhautaa on yhteensä 100 m. Torjuntasuuntina ovat pohjoinen, koillinen ja luode. Hautoihin johtavia portaita varten on louhittu syvennyksiä mutta askelmia ei ole valettu. Kohteen itäpäässä on valmiit portaat. Puolustusaseman länsi- ja pohjoisosan rakennustyöt on ehditty saada valmiiksi, mutta itäosassa ne ovat jääneet keskeneräisiksi. Kohteen keskiosassa on taustalle alettu rakentamaan asemia ilmeisesti kahdelle pomminheittäjälle (I:19.20 ja 21) mutta ainoastaan louhintatyöt ovat valmistuneet.
Betonisia konekivääriasemia on ilmeisesti neljä mutta niistä kaksi on tuhoutunut tunnistamattomiksi. Betonisia tähystysasemia on kaksi, joista toinen on tuhoutunut lähes kokonaan. Betonisia suojahuoneita 6 kpl, joista yksi on suurikokoinen, kahden huoneen suoja oli tarkoitettu 20:lle hengelle (I:19.8). Tämä, kuten kaksi muutakin suojahuoneista on jäänyt kattamatta. Loppujen katot on räjäytetty teräspalkkien romumetallikeräyksen yhteydessä. Yhden suojahuoneen betonikatto on jäänyt paikoilleen (I:19.9). Kohteen länsiosassa on 4 – 5 suojahuonetta, jotka ovat olleet hirsirakenteisia. Hirret on poistettu ja jäljellä on enää kuopat.
Suojahuoneita ja asemia varten on louhittu kohteen itäpäähän kuoppia mutta ne ovat jääneet rakentamatta. Puolustusaseman haudat ja osa suojahuoneista ovat hyvässä kunnossa mutta kasvijätteiden täyttämiä. Itäpäässä on osa haudoista täytetty jätteillä.
Puolustusaseman pohjois- ja luoteispuolella on ollut koko Mustavuoren pohjoisosaa kiertävä piikkilankaeste, josta ei enää löytynyt jälkiä maastossa. Puolustusaseman itäpuolelle johtaa etelän suunnasta mukulakivetty yhdystie.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61, piikkilankaeste sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
Luonti: 9.3.2007 Viimeisin muutos: 26.6.2017
Tutkimukset
Kati Heinämies, Kaj-Erik Löfgren inventointi 1979
Huomautuksia: Heinämies, Kati – Löfgren, K. E. : Helsingin maa- ja merilinnoitukset. Tarkistettu inventointi 1979.
Laaksonen, L. 1980. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä. Suojeluluettelo. Museovirasto. rakennushistorian osasto, julkaisu n:o 9, 2/79. Helsinki.
Luonti: 9.3.2007 Viimeisin muutos: 29.6.2017
Tapani Ahvenisto inventointi 1966
Huomautuksia: Ahveniston kohde nro 50 ilmeisesti.
Tapani Ahvenisto: Helsingin maalinnoituksen inventointikertomus 1966.
Luonti: 29.12.2009 Viimeisin muutos: 30.6.2017
John Lagerstedt inventointi 2009
Luonti: 29.12.2009
John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa inventointi 2014
Huomautuksia: John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa: Helsinki. Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys 2014. Museovirasto.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tilaama selvitys yleiskaavoitusta varten.
Luonti: 26.6.2017 Viimeisin muutos: 12.3.2021
Heini Hämäläinen tarkastus 2019
Huomautuksia: VARK-hankkeeseen liittyvä tarkastus 22.8.2019.
Luonti: 12.3.2021 Viimeisin muutos: 12.3.2021
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.