Kohde sijaitsee nykyisen Lankilan kaupunginosan ja Langinkosken eteläpuolella Kymijoen länsirannalla koilliseen viettävällä peltorinteellä.
Pellolta on löytynyt 1960-luvulla neljä rahaa ja riipusikoni, jotka on toimitettu vuoden 2007 alussa Kymenlaakson maakuntamuseoon arvioitaviksi. Löydöt on palautettu löytäjälle. Rahoista kaksi hopeista on Juhana III:n aikaisia, vuosilta 1570 ja 1573 ja yksi kuparinen on Kristiinan aikainen, vuodelta 1634–44. Yksi hopearaha on ajoittamaton. Messinkinen riipusikoni ajoittunee 1800-luvulle. Inventoinnin yhteydessä pellolla havaittiin kasvillisuudesta huolimatta fajanssia ja punasavikeramiikkaa.
Historiallisissa lähteissä vuodelta 1554 mainitaan viisitaloinen Karlby ja yhtenä isäntänä esiintyy Martti Lång (Långh). Myöhemmin Martti Eerikinpoika Långista käytetään useimmiten Lang -nimeä. Lang asui ilmeisesti aluksi Kymenkartanossa, josta hän näyttää muuttaneen Karlbyhyn kartanon tultua uuden voutikunnan keskukseksi. Karlbystä on käytetty myös Karleby, Kariala ja Karijala –nimiä. Kylännimi kuitenkin hävisi 1620-luvulla, jolloin sen tilalle tulivat Lankila ja Ruonala. Lankilan isäntinä toimivat Lang ja Suomalainen. Langin talo jakaantui 1620-luvulla kahtia, mutta se yhdistyi nopeasti uudelleen. Vuonna 1647 Lang oli Lankilan ainoa talo. 1600-luvun lopulla Lankila autioitui kokonaan ja vuonna 1708 se sai jälleen uuden asukkaan. Kylä oli yksitaloinen vielä 1800-luvun alkupuolellakin.
Lankilan vanha kylätontti on säilynyt melko hyvin. Uuden päärakennuksen rakentaminen on saattanut tuhota muinaisjäännöstä jonkin verran, mutta mm. isojakokartan (MHA G9 5/4b) mukaan vanha tontti on sijainnut vanhan päärakennuksen kohdalla ja nykyisen pellon kohdalla.
Rahojen ja riipusten tiedot (rahat M. Kykyrin tunnistus):
1) Juhana III, ½ äyriä, v. 1570, hopeaa
2) Juhana III, 2 äyriä, v. 1573, hopeaa, reunassa pyöreä reikä
3) tunnistamaton, hopeaa, erotettavissa lehväkuvio ja pistereuna sekä yksittäisiä kirjaimia
4) Kristiina, 1/4 äyriä, n. 1634-44, kuparia
5) messinkinen soikea riipusikoni, jonka ripustuslenkki on katkennut. Kuva-aiheina ovat jumalanäiti ja vapahtaja sekä Pyhä Panteleimon. Esine ajoittunee 1800-luvulle.
Reunoja kiertävät tekstit (translitteroituna):
OBR. AFONSKOJ BOZHIEJ MATERI SKOROPOSLUSHNITSA
OBR. SVJAT. VELIKOMUTSHEN. I TSELITELJA PANTELEIMONA
Käännös (Hanna Kemppi 2007):
Jumalanäidin athoslainen ikoni "Joutuisa kuulija"
Pyhän suurmarttyyri ja parantaja Panteleimonin ikoni |
takaisin
Koordinaatit
Kotka, Inventointi 2007 Katja Vuoristo