Erämaatalo sijaitsee Kovasinvaaran pohjoispuolella olevalla mäellä, jota ympäröivät pienialaiset suoalueet. Kasvillisuustyyppi on kuiva heinäniitty. Alueella kasvaa vähäisessä määrin lehtipuustoa ja katajaa.
Kohteessa on päärakennuksen, navetan, aitan, riihen, ladon ja savusaunan jäännökset. Lisäksi pihapiirissä sijaitsee perunakuoppa. Alueella on 53 viljelyröykkiötä ja muita kiviraunioita, joista suurimpien halkaisija on 3,5 m ja korkeus 1 m.
Pihapiirin ympärillä on runsaasti kaskimetsiä, joiden laitamien männyissä näkyy miehenkorkuisia palokoroja. Paikallisen perimätiedon mukaan palokorot ovat huuhtaviljelyn seurausta. Vuosina 1857-58 laaditussa Tipasojan jakokunnan kartassa Kovasinvaaran asuinpaikkaa ympäröivät metsät on merkitty kaskimaaksi (Tipasojan jakokunnan kartta 1857-58, Sotkamo).
Kovasinvaaran erämaatalo perustettiin 1700-luvun loppupuolella, ja sen ensimmäiset asukkaat olivat Sven Nyman ja vaimo Aino Tervo. Paikan isojako tapahtui vuosina 1869-70. Elämä erämaatalossa oli perin ankaraa, minkä takia omistajat vaihtuivat usein. Välillä talo oli myös autiona. Viimeiset asukkaat olivat Reino ja Lyydi Pääkkönen, jotka jättivät paikan autioksi vuonna 1949. (Klemetti 1992).
Kovasinvaara toimi savotan kämppänä, kun vuonna 1937 pirtin jatkeeksi rakennettiin savottalaisten asuinsija. Siellä mahtui yöpymään 70 miestä. Pirtin ja savottakämpän välissä oli keittiö, josta savottalaiset muonitettiin. (Klemetti 1992).
Kovasinvaara oli kuuluisa kesäjuhlistaan eli Hiidentansseista, joita pidettiin 1900-luvun alusta lähtien aina talon autioitumiseen saakka. Kesäjuhlat kokosivat suuren määrän lähiseudun väkeä pariksi kolmeksi päiväksi heinäkuun ensimmäisen viikonlopun aikoihin, jolloin oli sopiva hetki juhlia; lehdekset eläimille oli taitettu eikä heinänteko ollut vielä alkanut .(Klemetti 1992).
Paikka on valtakunnallisesti merkittävä perinnemaisema, jota hoidetaan pitämällä alue avoimena niittämällä. Paikalla ei ole enää rakennuksia jäljellä. |