Grotila eli Norsby oli alkujaan talonpoikaiskylä Poitsilan kartanon kupeessa. 1500-luvun lopun sotavuosina kylän tilat autioituivat tyystin, ja Poitsilan aateliset isännät, Pietasi ja Hannu Poitz, ottivat v. 1604 vastatakseen entisten kyläläisten ja lunastivat näin tilukset itselleen. Poitz-suvun hallussa oli 1600-luvun alusta lähtien kaksi kylää, joista toinen oli aatelista rälssimaata ja toinen taas tavallista veromaata. Asiakirjoissa käytettiin puolestaan rinnan kolmea kylännimeä: Poitsila, Hillo ja Norsby eli Grotila. Varhaisimmissa asiakirjoissa Poitsila tarkoitti säteriä (= aatelisen asuinkartano), Norsby/Grotila taas talonpoikaiskylää. Hillo otettiin kylännimenä käyttöön vasta 1640-luvulla, jolloin se oli verokirjoissa Norsbyn rinnakkaismuoto. 1700-luvulla Poitsila ja Norsby alkoivat merkitä samaa ja Hillo puolestaan tarkoitti säteriä. (Korhonen 1981:563-564.)
Hillon kylä ja 1500-luvulta lähtien Hillon rälssitila on sijainnut Hillonlahden pohjukassa, sen pohjoisrannalla. Yksinäistalon paikka on jäänyt Haminan syväsataman alle. Hillon rälssimaan synty palautunee jo 1300-luvulle ja liittyy mahdollisesti Hillon asemaan rannikon vartioinnista ja puolustuksesta huolehtineen vartiotuliketjun osana Hillo on ollut Poitz-suvun hallussa ainakin 1400-luvun lopulta lähtien, mutta ilmeisesti tilan syrjäisen sijainnin takia suvun asumakartano Poitsila pystytettiin entisen Norsbyn eli Grotilan kylän maille Kirkkojärven länsirannalle, Hillon rälssitilasta noin 2,5 km koilliseen (ks. myös Hamina Poitsila (Norsby/Grotila)). (Rosén 1936: 269,292-294).
Kohde tarkastettiin Haminan Hillonlahden osayleiskaavainventoinnin yhteydessä 23.8.2016. Se tarkastettiin muuta aluetta myöhemmin, koska sitä pidettiin muinaisjäännösrekisterin perusteella tuhoutuneena kohteena. Vertailemalla vanhoja karttoja nykykarttaan kävi kuitenkin ilmeiseksi, ettei kylänpaikka suinkaan ole jäänyt syväsataman alle. Vanhoille kartoille kylä on merkitty suunnilleen Hillonlahdentien risteyksen kohdalle siihen kohtaan, johon myös muinaisjäännösrekisterissä olleet koordinaatit viittaavat.
Kylätontin tarkan rajauksen ja sen säilyneisyyden selvittämiseksi tehtiin tarkkuusinventointi elokuussa 2020. Vuonna 2021 kylänpaikalla tehtiin arkeologisia tutkimuksia, koska alueelle on osoitettu asemakaavassa muuttuvaa maankäyttöä. Tutkimuksissa paljastui neljä uunirakennetta sekä niihin liittyviä rakennejäännöksiä, kulttuurikerroksia ja löytöjä. Rakenteet poistettiin tutkimusten yhteydessä. |