Myllykylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Vehkajärvestä Kirkkojärveen laskevan Vehkajoen rannoilla, Lappeenrannantien itäpuolella. Kylän syntyyn vaikuttaneita tekijöitä ovat arvatenkin olleet edullinen sijainti Kirkkojärvelle ja rannikolle johtavan vesireitin varrella sekä hyvät myllynpaikat, joiden mukaan kylä on saanut nimensäkin.
Myllykylän vanhin pysyvä asutus syntyi ilmeisesti 1200- ja 1300-lukujen järjestelmällisen ruotsalaisen uudisasutuksen tuloksena. Suomalaisperäiset nimet näyttävät täälläkin esiintyvän hieman kauempana vanhasta Myllykosken liepeillä sijainneesta kyläkeskuksesta. Väestö ja kylät ovat kuitenkin suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1551 maakirjassa, johon Myllykylästä on merkitty 14 taloa. Myllykylän asutuskehitys katkesi 1500-luvun lopun sotavuosien ja sotaa seuranneiden koettelemusten aiheuttamaan autioitumiseen. Kylmilleen jätetyt tilat yhdistettiin 1600-luvulle tultaessa vähitellen kahdeksi suurviljelmäksi, joita viljelivät herraskaiset omistajat. Toisesta tilasta tuli myöhemmin puustelli eli upserin virkatalo, ja toinen muuttui vaihtuvien omistajasukujen hallitsemaksi kartanoksi. (Korhonen 1981:408; Rosén 1936:114-115.)
Myllykylän vanhat tonttimaat ovat edelleen asuttuja. Vehkajoen itärannalla oleva Jaakkolan tontti on suurelta osin rakentamaton. Vehkajoen länsirannalla sijaitsevat tonttimaat Puonti ja Teikari ovat melko väljästi rakennettuja; piha-alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Kylän tunnelmaa leimaavat edelleen kosken kohina ja kosken partaalla seisova vanha myllyrakennus.
Luonti: 21.6.2007
Tutkimukset
Johanna Enqvist inventointi 2006
Luonti: 27.11.2018
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.