Töytärin kylän vanha tonttimaa sijaitsi Kirkkojärveen laskevan Vehkajoen länsirannalla, nykyisen Haminan kaupungin pohjoispuolella. Vehkajoen toisella rannalla, vastapäätä Töytäriä sijaitsi Kolsilan kylä. Kahden kilometrin säteellä Töytäristä sijaitsivat myös Myllykylän, Husulan, Salmenkylän ja Sivatin kylätontit.
Töytärin kylä on ilmeisesti syntynyt Salmenkylän ja Husula-Husupyölin ulkoasutuksena, mihin viittaavat maanomistusolot sekä kylästä 1500-luvulla käytetty nimi Landbobacka, Lampuodinmäki. Töytärin asutuksen kantatalona on ollut ainakin Salmenkylän Wundranckien hallussa ollut tila. Lampuodinmäki muuttui itsenäiseksi rälssitaloksi, eikä sidettä vanhaan kanta-asutukseen voi enää 1540-luvun peräisin olevista tilikirjoista todeta. (Rosén 1936:128,165-166.)
Töytärin kylä muodostui alkujaan Stöder-suvun knaappikartanosta, jonka ensimmäinen nimeltä tunnettu isäntä oli 1500-luvun puolivälissä mainittu Martti Antinpoika. Kun suvun mahtihahmo Heikki Mikonpoika kuoli 1630-luvulla, tila jaettiin laajan sukulaispiirin kesken ja osataloja syntyi neljä tai viisi. Stöderit olivat muita Salmenkylän ja Husulan knaappeja leimallisemmin kauppamiehiä, ja siinä suhteessa heidän kotikartanonsa sijaitsikin edullisesti hyvien kulkuyhteyksien varrella. Vehkajokea pitkin voitiin kuljettaa tavaroita Savilahteen, jossa kuormat lastattiin avomeripursiin ja sitä kautta Suomenlahden muihin kaupunkeihin. (Korhonen 1981:529.)
Töytärin vanha kylätontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Luonti: 4.7.2007 Viimeisin muutos: 24.3.2011
Tutkimukset
Johanna Enqvist inventointi 2006
Luonti: 4.7.2007
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.