Raasepori | |
kiinteä muinaisjäännös | |
Raseborg (Kungsgården) |
1000008321 |
Tyyppi: | asuinpaikat kuninkaankartanot |
Ajoitus: | historiallinen |
Ajoitus: | keskiaikainen |
Paikkatieto- selite: |
nykyisen tilan keskikoordinaatit |
Z/m.mpy alin: 15.00
Z/m.mpy ylin: 30.00 |
|
takaisin |
Koordinaatit |
ETRS-TM35FIN P: 6655671 I: 312360 YKJ P: 6658467 I: 3312454 ETRS89/WGS84 Lat: 59.99539028° Lon: 23.63543170° ETRS89/WGS84 Lat: 59° 59.7234' Lon: 23° 38.1259' ETRS89/WGS84 Lat: 59° 59' 43.4050" Lon: 23° 38' 7.5541" |
Kuvaus |
Raaseporin kartano sijaitsee Snapertunassa noin 1 kilometri Raaseporin linnasta luoteeseen.
Raaseporin linna perustettiin 1370-luvulla ja se oli Länsi-Uudenmaan hallinnollinen keskus 1550-luvulle asti. Linnaan liittyi latokartano, suuri maa- ja karjatila. Latokartano oli keskeinen osa linnan taloutta ja on luultavaa, että se perustettiin samoihin aikoihin kuin itse linnakin. Vanhimmat maininnat Raaseporin latokartanosta löytyvät linnan vanhimmista säilyneistä tileistä vuodelta 1540. Vanhimmista Raaseporia kuvaavista kartoista vuosilta 1682 ja 1728 varmistuu, että latokartano on ollut nykyisen Raaseporin kartanon (ruots. Raseborgs gård) paikalla Latokartano on toiminut samanaikaisesti Raaseporin linnan kanssa ja sen toiminta on jatkunut edelleen linnan jäädessä pois käytöstä. Latokartanosta muodostettiin 1600-luvulla Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentin everstin puustelli. Kartano on palanut vuonna 1689, minkä jälkeen paikalle rakennettiin kaksikerroksinen päärakennus, joka valmistui ilmeisesti vuonna 1694. Kartanon rakennukset olivat hyvin huonossa kunnossa suuren Pohjan sodan jälkeen 1720-luvun alussa. Koko rakennuskanta uudistettiin ja miespiha siirrettiin 1730-luvun alussa aiempaa pohjoisemmaksi. Vanhalla miespihalla on yhden ulkorakennuksen alla säilynyt 1700-lukua vanhemman holvikellarin raunio. Uusi, vuoden 1731 mallipiirustusten mukainen päärakennus valmistui jo vuonna 1732. Päärakennuksen edustalle sijoitettiin kaksi flyygeliä. Vuonna 1754 valmistuneessa pohjoisessa siipirakennuksessa oli pakari ja renkitupa, ja vuonna 1779 valmistuneessa eteläisessä sivurakennuksessa puolestaan asuinhuoneita. Kartanon pihapiiriä dominoi yhä 1700-luvun päärakennuksen muurattu kellarikerros ja sen edustalta laskeutuva terassipuutarha. Kartanon päärakennuksena toimii eteläisempi siipirakennus, pohjoisen siipirakennuksen toimiessa varastona tai talousrakennuksena. Kartanoalue on inventoitu VMA-projektin yhteydessä, jolloin paikalta löytyi Westervaldin keramiikkaa. Keskiaikaisia löytöjä ei paikalla havaittu. Kartanon pihapiirissä ja ympäristössä on tehty inventointi ja koekaivausta Helsingin yliopiston toimesta vuosina 2008 ja 2009. Tuolloin kartanon tonttialueelta ja lähiympäristöstä kartoitettiin eri-ikäisia rakenteita. Kohteen rajaus perustuu vuosien 2008 ja 2009 tutkimuksiin. Kartanoja ympäröiviltä pelloilta on löydetty pintapoiminnassa ja metallinetsimellä historiallista löytömateriaalia nykyajalta keskiajalle asti. |
Luonti: 6.7.2007 Viimeisin muutos: 26.6.2020 |
Alakohteet |
Kaivo |
Tyyppi: ei määritelty |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6655790 I: 312145 |
Kuvaus: Tutkimukset 2008-2009: Rottalinnan eteläpuolella pellon ja metsän rajalla on lähde, jota on käytetty kartanon vedenottopaikkana. Lähteen reunoja tukee huonokuntoinen puuarkku, joka on jäänyt pajupensaan alle. Lähteestä on aiemmin johdettu pellon alla kulkevaa putkea pitkin käyttövesi kartanolle. Lähdettä on kiertänyt suoja-aitaus tai suojahuone, johon liittyvä harvan kivijalan kiviä (Ø 40-80 cm) erottuu yhä maastossa. Lähde on merkitty jo vuoden 1816 karttaan. Lähteen pohjoispuolella noin 20 m päässä metsässä on noin 8 x 8 m laaja ja 1 m syvä kuoppa, jonka alarinteen puolella eli etelä- ja länsireunoilla on valli. Pohjois- ja itäreunoilta kuoppaa rajaa ylöspäin nouseva rinne. Kuopan pohjalla on hyvin ohut pintamaakerros ja sen alla puhdas pohjamoreeni. Saadun tiedon mukaan kuoppa on ollut vesivarasto. |
Luonti: 23.10.2019 |
Paja |
Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, pajat |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6655818 I: 312221 |
Kuvaus: Tutkimukset 2008-2009: Runsaat 100 m kartanolta luoteeseen kahden kallion välisellä tasanteella on tulisijan perustus, joka on rakennettu kulmikkaista luonnonkivistä (Ø 10-40 cm). Rakenteessa on myös tiilimurskaa. Tulisijan perustus on kooltaan noin 2,5 x 2,5 m. Sen vierestä löytyi 1700-luvun alkupuolelle ajoittuvaa ikkunalasia. Rakenteen länsipuolella on pintamullan alla tumma hiilensekainen maannos. Vuoden 1728 kartan mukaan paikalla tai aivan läheisyydessä on ollut paja. Rakenne liittyy todennäköisesti kyseiseen pajaan. Tulisijanperustuksen itäpuolella on 1900-luvulle ajoittuvia sementtiputkia ja niiden katkelmia. |
Luonti: 23.10.2019 |
Råttslot |
Tyyppi: asuinpaikat, talonpohjat |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6655819 I: 312133 |
Kuvaus: Tutkimukset 2008-2009: Kartanon tonttimaalta vajaa 200 m luoteeseen metsän reunan lähellä maastossa erottuu selvä tiilistä sekä lohko- ja luonnonkivistä rakennettu kivijalka. Muutamassa kivessä on poranreikiä. Rakennuksenpohjan koko on noin 6 x 4 m. Rakennuksessa erottuu kolme huonetilaa ja suuri tiilestä muuratun uunin raunio. Rakennuksen länsiseinällä on kourumainen rakenne. Katselmuksista paljastuu, että rakennus on alkujaan ollut sauna. Tämä loppuvaiheessaan Rottalinnaksi (Råttslott) kutsuttu rakennus muutettiin 1930-luvulla kartanon työväen asunnoksi, muonamiestuvaksi. Rakennuksen viimeiset asukkaat ovat olleet kartanolla 1940-luvun alkupuolella työskennelleitä neuvostoliittolaisia sotavankeja. Rakennus on purettu 1900-luvun puolivälin jälkeen. |
Luonti: 23.10.2019 |
Västeråker |
Tyyppi: ei määritelty |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6655615 I: 312321 |
Kuvaus: Alueella tehdyn arkeologisen tutkimuksen vuosilta 2008-2009 pintapoiminnan löydöt ovat olleet monipuoliset ja ajoittuivat pääosin 1600-1800-luvulle. Pellolta löytyi myös jonkin verran vanhempaa, keskiajalle ajoittuvaa materiaalia. Keskiaikainen ja uuden ajan alun löytöaineisto painottuu tutkimusraportin mukaan nykyisen Västeråkerin ja Österåkerin peltojen ylärinteisiin. Tonttimaan länsipuolella on Västeråker ja kartanon tonttimaan itäpuolella Österåker. Noin 100 metriä luoteeseen päärakennuksesta pellossa on havaittu musta, hiilen värjäämä maannos, jossa on 1900-luvun alussa ollut paja, ja lisäksi pellon ja kallion välissä pajan itäpuolella on rakennuksen kivijalan ja sortuneen tiiliuunin jäännöksiä 1900-luvun rakennuksesta. Löydöt on luetteloitu (KM 2009068: 1-53). Myöhemmin 2010-luvulla pellolta on löytynyt metallinetsimellä runsaasti erilaista ja eri-ikäistä metalliesineistöä (183) kpl. Löydöt on ryhmitelty verifikaatissa (Päivi Maaranen 6.7.2018) ja siihen liittyvässä selvityksessä (Janni Tasanko 30.6.2018) yhteensä 20 eri löytöalueeseen asuintontin länsipuolisella peltoalueella. Pääosa löydöistä lienee pelloilla liikkuneilta pudonneita ja tontilta eri aikoina kuljetetun mullan ja tunkiomaan mukana kulkeutuneita irtolöytöjä. Löytöalueen 5 seutu on todennäköisesti osa tontin vanhaa piha-aluetta. Löytöalueiden 12-15 seutu liittyy toden-näköisesti rakennuksen paikkaan. Lisäksi alueen 19 ja sen ympäristön löydöt liittynevät rakennuksen paikkaan. |
Luonti: 6.8.2018 Viimeisin muutos: 6.8.2018 |
Tutkimukset |
Ulrika Rosendahl inventointi 2003 |
Huomautuksia: Nyländska sätes- och kungsgårdar från medeltid och 1500-tal. Kohdetta ei tarkastettu inventoinnissa. |
Luonti: 6.7.2007 Viimeisin muutos: 23.10.2019 |
Vårt maritima arv -projekti inventointi 2002 |
Huomautuksia: Länsi- ja Keski-Uudenmaan saariston ja rannikkoalueiden inventointi 2002-2003 s. 321 |
Luonti: 30.6.2008 Viimeisin muutos: 5.8.2008 |
Georg Haggrén, Tuuli Heinonen, Tarja Knuutinen & Elina Terävä kaivaus 2009 |
Löydöt: KM Historialliset kokoelmat 2008064, 2009068 |
Huomautuksia: Kylä/kartanotontin kaivaukset (Kaikkien aikojen Raasepori - Alla tiders Raseborg -projekti) 2009. KM Historialliset kokoelmat 2008064:1-21 Löydöt 2009068:1-53 Löydöt |
Luonti: 5.7.2018 Viimeisin muutos: 26.6.2020 |
Georg Haggrén, Henrik Jansson, Maija Holappa & Tarja Knuutinen inventointi 2008 |
Huomautuksia: Raasepori. Snappertunan Kirkonkylän ja Raaseporin linnan alue. Osayleiskaavainventointi. |
Luonti: 5.7.2018 Viimeisin muutos: 26.6.2020 |
Päivi Maaranen ja Janni Tasanko arkistotutkimus 2018 |
Huomautuksia: Selvitys esineen vastaanotosta (P. Maaranen 6.7.2018) ja sen liitteenä selvitys löytöpaikasta Janni Tasanko 30.6.2018. Museoviraston arkeologian arkisto. |
Luonti: 6.8.2018 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
× | ||
< | > | |