 |
| Suomussalmi |
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Nuolivaara |
1000008840 |
| Tyyppi: | asuinpaikat talonpohjat |
| Ajoitus: | historiallinen |
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 7169628 I: 646738 YKJ P: 7172629 I: 3646968 ETRS89/WGS84 Lat: 64.61973603° Lon: 30.06909453° ETRS89/WGS84 Lat: 64° 37.1842' Lon: 30° 4.1457' ETRS89/WGS84 Lat: 64° 37' 11.0497" Lon: 30° 4' 8.7403" |
| Kuvaus |
| Nuolivaaralla on perimätiedon mukaan asunut Kuivajärven ensimmäinen asukas 1700-luvun lopulla. Kaivauksin haluttiin selvittää tätä perimätietoa. Nuolivaaraan liittyy myös tieto Venäjältä tulleesta sotilaskarkurista. Hänen pirttinsä on joskus 1800-luvulla siirretty Nuolivaarasta Kuivajärvelle, jossa se oli vielä 1950-luvulla käytössä verkkokylynä.
Nuolivaara sijaitsee Karsikkojärven lounaispuolella. Se on noin kilometrin pituinen, itä-länsi -suuntainen mäki. Valtakunnanraja kulkee Nuolivaaran poikki; Suomen puoleinen länsiosa on kokonaan rajavyöhykkeellä. Vaaraa pitkin kulkee neuvostoliittolaisten välirauhan jälkeen tekemä Rykmentintie. Rykmentintiestä 15 m etelään ja 9 m polusta 9 itään on 2,5 m:n läpimittainen ja 0,5 m korkea kivikasa, joka on todennäköisesti peltoraunio. Tästä noin 27 m etelään on kaksi peräkkäistä, 6 m:n etäisyydellä toisistaan olevaa kivikkoa. Läntisen pituus on 16 m, itäisen 10 m, niiden leveys on 2-3 m. Kivikot lienevät pellon reunaan raivattuja kiviä. Rykmentientien ja polun haarasta 40 m etelälounaaseen on melko hiekosti erottuva rakennuksenpohja 1. Se on neliön muotoinen, sivut ovat 4 m:n pituiset ja 0,5 m leveät kohoumat. Alempana rinteessä, rakennuksenpohja 1:stä 8 m etelään sijaitsee rakennuksenpohja 2. Se on kooltaan 4,2x5,8 m. Pohja jakautuu kahteen osaan. Koillispäässä on väliseinällä erotettu 2 m:n pituinen osa, jonka seinät erottuvat heikkoina kohoumina maassa. Koillispäästä 1,2 m länteen on 0,9 m:n läpimittainen ja 0,5 m:n syvyinen kuoppa. Pohjan lounaisosa on hyvin selvä. Ulkosivuilla on noin 1,5 m leveät ja 0,4 m korkeat vallit ja niiden sisällä noin 0,5 m syvä kuoppa. Kuoppa on ehkä ollut lattian alainen säilytystila. Lounaisosan luoteisnurkassa on turpeen alla kiviröykkiö, ilmeisesti rauennut kiuas. Alinna rinteessä on hyväkuntoinen hirsikehikkoinen kaivo. Kaivo on tehty 150 cm pitkistä, 17-20 cm paksuista halkaistuista hirsistä. Se on koottu pitkänurkkaisella koirankaulasalvoksella, hirren yläosassa on puolipyöreä lovi. Kaivon sisämitta on 120x120 cm ja syvyys 140 cm. Rykmentintiestä 60 m etelään ja 15 m polusta itään on turpeen alla kiuas, jota tutkittiin. Kiukaan pohjan koko on ollut noin 2x2-2,5 m ja sen suuaukko lännessä. Pesä on ollut 1,5 m pitkä ja runsaat 0,5 m leveä. |
| Luonti: 14.9.2007 Viimeisin muutos: 30.10.2007 |
| Tutkimukset |
| Esa Suominen/Kainuun Museo kaivaus 1987 |
| Löydöt: Kainuun Museo 4386:1-2 |
| Huomautuksia: Maastotyö tehtiin 10.-12.6.1987. Kiuas oli melko hyvin säilynyt, luode-kaakko -suuntainen, kooltaan 3,2x2,5 m. Alunperin se lienee ollut kooltaan 2,5x2,5 m. Kiukaan korkeus oli 0,5 m ja sen suuaukko oli idässä. Kiukaan koillissivulla oli harmaata savea noin 1,5 m alalla, muuten kiukaan ympärillä oli harmaata savea noin 1,5 m alalla, muuten kiukaan ympärillä oli likaantunutta hiekkamaata, jossa oli paikoin hiiltä. Kiukaan lounaispuolella oli kolme hirttä, joista yhden luona oli maassa piniä vihertäviä lasin palasia, lasinsirujen lounaispuolella oli tuohta. Kaivausalueen länsireunassa olleen, kirveellä katkaistun hirren vieressä oli myös vihertäviä lasin palasia. |
| Luonti: 14.9.2007 Viimeisin muutos: 7.3.2012 |
| Esa Suominen/Kainuun Museo kaivaus 1988 |
| Löydöt: Kainuun Museo 4457:1-15 |
| Huomautuksia: Jatkoa edellisvuonna aloitetulle tutkimukselle. Kaivausaluetta laajennettiin 28 m2. Avatulta alueelta löydettiin viherviä lasinsiruja. Hirsikehikkoinen kaivo tyhjennettiin. Se osoittautui hyvin säilyneeksi ja oli tehty 150 cm pitkistä, 17-20 cm leveistä, halkaistuista hirsistä. Luoteis- ja kaakkoissivulla oli pohjimmaisena pyöreä, kuorittu hirsi. Kaivo oli rakennettu pitkänurkkaisella koirankaulasalvoksella, hirren yläreunassa oli puolipyöreä lovi. Kaivon sisämitta on 120x120 cm ja syvyys 140 cm. Osa kaivon hirsistä oli kaadettu 1830 ja osa 1860. Kehikon kaakkoisella sivulla oli 9 hirsikerrosta, muilla sivuilla 8 kerrosta. Pohjalla oli hienoa hiekkaa ja lastuja. Pohjalta löytyi tuohiropposen kappaleita, kimpi, kaksi vannetta, tuohipippi, varsi ja noin metrinen puukeppi sekä kammeksi veistetty luonnonväärä puu ja siru vihreää ikkunalasia. Myös ilömeisesti kantena ollut lauta löytyi pohjalta. Aluetta haravoitiin miinaharavalla. Pntaturpeen alta löytyi kolme rautapadan kappaletta rakennuksen pohjan 3 kohdalta. Oletetun pellon paikalla kasvaneista puista otettujen näytteiden mukaan pelto on metsittynyt 1880-luvulla. |
| Luonti: 18.9.2007 Viimeisin muutos: 18.9.2007 |
| Esa Suominen/Kainuun Museo kaivaus 1989 |
| Löydöt: Kainuun Museo 4525:1-45 |
| Huomautuksia: Tutkimus on jatkoa vuosien 1987 ja 1988 tutkimuksille. Kiukaan länsireunassa oli 3,5 m pitkä ja 1 m leveä nokialue. Pohjoisreunassa oli puoliympyrän muotoinen, kiukaan sivun mittainen, 2 m:n alueella siihen tuotua savea. Savea oli 10 cm:ä paksulti. Kuikaan pesä oli noin 1,5 m pitkä ja runsaat 0,5 m leveä, suulla oli poikittain noin 0,7x0,4 m:n kokoinen, päältä laakea kivi. Uunin pesässä oli pohjalla hiilen, pieneksi palaneiden kivien ja palaneen hiekan alla valkoinen hiekka noin 70 cm kiukaan päällimmäisiä kiviä alempana. Löytöinä tuli kiukaan ympäristöstä, samoilta kohdin kuin aiemmin vihertäviä lasin siruja. Kiuas lienee kuulunut rakennukseen, jonka kooksi arvioitiin kaivaushavaintojen perusteella 3,5x3,5 m. Rakennuksen pohja 2 on ollut etelälounas-pohjoiskuollinen -suuntainen. Rakennuksen lounaisosa oli sisämitoiltaan 3,3x3,3 m ja hirsisalvos oli tehty koillisessa olevaa väliseinää lukuunottamatta maavallin päälle. Huoneen pohjoiskulmaasa oli pahoin rauennut kiuas. Kiukaan pohjana oli savea. Koillisosan seinien paikkaa osoittavat muutamat maatuneet hirrety, joiden alla oli pari suurta kiveä. Rakennuksen koko pituus lienee ollut noin 8 m. Rakennuksenpohjaan 2 liittyvinä löytöinä saatiin padan katkelma, posliiniastian pala, nappi ja runsaasti lasinsiruja. Padan kappale on samasta padasta kuin aiemmin löytyneet. |
| Luonti: 18.9.2007 Viimeisin muutos: 18.9.2007 |
| Riikka Mustonen inventointi 2013 |
| Luonti: 18.3.2015 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Etelä-Suomussalmi, Inventointi 2013 Hanna Kelola-Mäkeläinen